Suurten kokaiinin tuottajien Kolumbian ja Perun aiemmin verrattain rauhallisesta naapurimaasta Ecuadorista on tullut rikollisjengien taistelukenttä mittelössä huumekaupan herruudesta, sanovat asiantuntijat ja viranomaiset.
Väkivalta on raakaa ja näkyy monin tavoin: Autopommeista, joukkomurhista vankiloissa ja silloilta roikkuvista ruumiista on tullut lähestulkoon arkipäivää. Kaduilta on löytynyt irtileikattuja päitä.
Eteläamerikkalaisesta 18 miljoonan asukkaan maasta, joka oli pitkään vain huumekaupan läpikulkumaa, on tullut järjestäytyneen rikollisuuden turvasatama, kertoo entinen armeijan tiedustelupäällikkö Mario Pazmino uutistoimisto AFP:lle.
– Räjähdykset ja salamurhat välittävät kauhun viestiä, että he - eikä poliisi - pitävät aluetta hallussaan, hän lisää.
Vuonna 2020 Ecuadorissa takavarikoitiin kolmanneksi eniten kokaiinia heti Kolumbian ja Yhdysvaltojen jälkeen YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan toimiston mukaan. Sen osuus oli 6,5 prosenttia maailman kokonaismäärästä.
Maan satamista kuljetetaan vuosittain satojatuhansia kiloja kokaiinia ympäri maailmaa. Suurin osa viedään Yhdysvaltoihin ja Belgiaan.
Vuonna 2019 Ecuadorin tiedustelupalvelu arvioi raportissaan, että ainakin 26 rikollisjengiä taisteli huumemarkkinoiden hallinnasta. Nyt viranomaiset arvioivat luvun nousseen. Monet rikollisryhmistä tekevät yhteistyötä meksikolaisten kartellien kanssa.
Samalla kun huumekauppa kiihtyy, tekee niin myös muu rikollisuus.
Maan sisäministeriön mukaan Ecuadorissa murhattiin vuonna 2021 14 henkeä 100 000 asukasta kohti, mikä oli tuplasti edeltävään vuoteen verrattuna.
Rikolliset “hairahtuivat” huumekauppaan
Ymmärtääkseen huumekaupan muutosta Ecuadorissa on palattava 2000-luvun alkupuolelle.
– Tuolloin Ecuadorissa aloitettiin tiukka kampanja kokaviljelmien hävittämiseksi, Pazmino sanoo.
Kokapensaan lehti on kokaiinin pääraaka-aine.
Mutta kuten muissakin maissa, kampanja epäonnistui: aina, kun viranomaiset onnistuivat tuhoamaan viljelmiä, tuottajat yksinkertaisesti vaihtoivat aluetta ja aloittivat alusta. Vuosikymmentä myöhemmin maassa on ennätysmäärä kokaviljelmiä.
Maan epäonnistunut huumeiden vastainen politiikka rohkaisi meksikolaisia kartelleja, kuten Sinaloaa, Gulf Clania ja Los Zetasia, laajentamaan toimintaansa Ecuadoriin – kuten ne olivat jo aiemmin tehneet Kolumbiassa.
Ecuadorin virallinen valuutta on ollut vuodesta 2000 asti Yhdysvaltain dollari, mikä on helpottanut huumekauppiaiden rahanpesua.
Samalla korruptiolle alttiit, heikot instituutiot sekä rikollisryhmät olivat helpon rahan toivossa valmiita yhteistyöhön meksikolaisten huumekartellien kanssa.
Etujoukoissa oli Los Choneros –rikollisjengin johtaja Jorge Luis Zambrano, joka tarjosi vuonna 2010 suojelua meksikolaisen Sinaloa-kartellin jäsenille strategisesti rannikolla sijaitsevasta Manabin maakunnasta.
Huumekartelleja pyöritetään usein vankiloista käsin, mikä johtaa siihen, että huumesotia käydään myös vankiloiden sisäpuolella.
Reilun vuoden sisällä vankiloissa on nähty useita huumesotiin liittyviä joukkomurhia. Helmikuusta 2021 lähtien eräässä vankilassa on kuollut huumesotien seurauksena jopa yli 400 vankia.
"Rikollisjengit näkivät mahdollisuuden”
Zambrano johti Ecuadorissa rikollisryhmiä aina siihen asti, kun hän tuli murhatuksi vuonna 2020. Viranomaisten mukaan ryhmissä on jopa 25 000 jäsentä, kun poliiseja maassa on 50 000.
Zambranon kuolema sytytti taistelun johtopaikasta sekä vankiloiden sisä- että ulkopuolella.
Järjestäytyneen rikollisuuden lisääntyessä osa paikallisista jengeistä, kuten Lobos ja Los Tiguerones, muuttuivat mikrokartelleiksi.
– Ne näkivät mahdollisuuden huumeiden myynnissä, prosessoinnissa ja viennissä, Pazmino sanoo.
Molemmat edellä mainituista ovat olleet vastuussa useista kuolemiin johtaneista vankilamellakoista ja tekevät yhteistyötä meksikolaisen Jalisco New Generation –kartellin kanssa.
Ecuadorin sisäministerin Patricio Carrillon mukaan vuoden 2021 alusta lähtien maassa on takavarikoitu noin 300 000 kiloa huumeita. Silti viranomaiset eivät pysy kartellien kasvavan toiminnan perässä.
Alle 30 prosenttia maan satamien ja lentokenttien kautta kulkevista huumeista saadaan takavarikoitua, vaikka viime vuonna takavarikoitiinkin ennätysmäärä, 210 000 kiloa.
– Maahan saapuu vuosittain noin 700 000 kiloa kokaiinia naapurimaista Kolumbiasta ja Perusta, Pazmino sanoo.