Terveyspommi, trendikäs pasta, Yhdysvalloissa amerikkalaisen jalkapallon loppuottelun Super Bowlin aikana syötävä jo ikoninen kotikatsomojen herkku, guacamole. Kyse on avokadosta.
Avokadon kasvattaminen toisaalta vaatii runsaasti vettä. Se koettelee ympäristöä, mutta myös tuottajien terveyttä pelätyllä tavalla.
Meksikossa avokado tarkoittaa myös väkivaltaa: kiristystä, sieppauksia, joukkomurhia. Miljardien dollarien liiketoiminnaksi kasvanut avokadon viljely ei ole jäänyt huomaamatta maan huumekartelleilta.
Michoacánin osavaltio keskisessä Meksikossa on yksi maailman avokadotuotannon keskuksista. Uruapanin kaupunkia voi kutsua osavaltion avokadopääkaupungiksi, Tancítaron ohella.
Sillasta roikkui hyytävä viesti
– Hyvät ihmiset, jatkakaa päivittäisiä rutiinejanne, luki erääseen siltaan elokuun alussa kiinnitetty viesti, kertoo espanjalainen Vanguardia-lehti.
Viestin yhteydessä sillasta roikkui yhdeksän ruumista ja tarkoituksellisesti näkyvillä oli kirjainyhdistelmä CNG, Cartel Nueva Generación Jalisco. Se on Meksikon yksi karmivimmista huumekartelleista.
Huumekartelleja avokadossa kiinnostaa raha. Järkyttävällä viestillään sillassa se muistutti, että on parempi totella.
– Uruapan… on magneetti rikollisille, jotka etsivät suuria tuloja kiristämällä, arvioi International Crisis Groupin asiantuntija Falko Ernst Vanguardiassa.
Tuotanto ja liikevaihto räjähtivät kasvuun
1960-luvulla Meksikossa avokadoviljelmiä oli noin 3000 hehtaaria, viime vuonna jo valtavat 180 000 hehtaaria.
Viennin arvo on ollut viime vuosina yli 1,5 miljardia dollaria vuodessa. Viime vuosikymmen vaihteessa kartellien arvioidaan keränneen "vihreästä kullasta" vuosittain noin 150 miljoonan dollarin tulot.
Suurin vientimarkkina on Yhdysvallat, mutta Meksiko vie avokadoja myös Kanadaan, Japaniin, Kiinaan, Eurooppaan ja täällä erityisesti Espanjaan, Ranskaan ja Hollantiin.
Avokadon kulutus esimerkiksi Yhdysvalloissa on kasvanut moninkertaiseksi henkeä kohti vuosituhannen vaihteen jälkeen.
Super Bowl avokadon juhlaa
Yksi kulutuspiikki on tammikuussa, jolloin pelataan amerikkalaisen jalkapallon ammattilaissarjan NFL:n loppuottelu. Ottelun alla maahan tuodaan lähes 100 000 tonnia avokadoa Rio Granden eteläpuolelta.
Avokado myös on kysytty hedelmä terveystietoisilla ruokamarkkinoilla eri puolilla maailmaa, Yhdysvallat mukaan lukien.
Moni meksikolaisia rasistisesti arvostelevan presidentti Donald Trumpinkin kannattaja nauttii ottelun aikana guacamolea, dippikastiketta, jossa on meksikolaisen avokadon lisäksi reseptistä riippuen muun muassa sipulia, chiliä, korianteria ja sitrushedelmiä.
Avokado ja huumekartellit yhdessä ei silti ole 2010-luvun vitsaus.
Huumekartellit löysivät hedelmän 90-luvulla
Rikollisjärjestöt havahtuivat avokadosta saataviin tuloihin jo 1990-luvulla. Tuolloin ne kiristivät avokadotuottajia, ja jos nämä eivät suostuneet maksamaan, huumeliigat sieppasivat heitä ja vaativat rahaa, tai tappoivat tuottajia tai heidän perheenjäseniään.
Korruptio Meksikossa oli tuolloinkin arkea.
Avokadotilojen omistajia, yhteystietoja ja tuotantotietoja huumejärjestöjen kerrotaan saaneen silloisilta maatalousviranomaisilta. Lisäksi Michoacánin osavaltion kuvernöörejä on ollut yhteistyössä kartellien näiden rikollisjärjestöjen kanssa.
Avokadotuottajat ovat vuosien mittaan perustaneet omia aseistettuja ryhmiä suojelemaan tuotantoa ja itseään perheineen, mutta vastassaan niillä on häikäilemättömiä ja vahvoja huumekartelleja, CNG:n lisäksi sellaissa kuten Los Viagras ja Los Caballeros Templarios (Temppeliritarit).
Kaikki tuottajat eivät ole suurtilallisia, pientuottajia saattaa olla 50:stä sataan puuta. Heidän on helppo ajatella olevan hyvin alttiita rikollisten toimille. Avokadoja kuljettavia autoja siepataan tai ryöstetään päivittäin. Myös maanomistus vaihtuu.
Maanomistus vaihtuu piippu ohimolla
– Urapanin perinteisiä avokadotuottajia ryhdyttiin sieppaamaan ja painostamaan myymään maataan alennushintaan. Tuottajien ohimolle laitettiin aseen piippu, minkä jälkeen omistuksensiirtoasiankirja hyväksytettiin notaarilla, sanoo sosiologi Guillermo Vargas Michoacánin yliopistosta
Avokadotuotannon valtavaan kasvuun vaikutti myös 1994 solmittu Pohjois-Amerikan vapakauppasopimus Nafta, joka nykyään tunnetaan nimellä Usmca-sopimus Trumpin haluttua neuvotella sopimukseen muutoksia.
Samoihin aikoihin Meksiko uudisti ja vapautti maanomistuslakeja, ja Yhdysvallat purki avokadoon liittyviä hygienia- ja puhtausnormeja, mikä räjäytti avokadon kysynnän.
Maksavatko suuryritykset kartelleille?
Joidenkin välittäjien ja monikansallisten yritysten uskotaan maksavan rikollisjärjestöille "veroa", jotta ne saavat avokadoja halvalla ja voivat myydä hedelmää eteenpäin hyvällä voitolla, arvioi taloustieteilijä Carlos Ortiz Paniagua Michoacánin yliopistosta Vanguardia-lehdelle.
– Michoacánissa ne maksavat avokadokilosta dollarin, ja myyvät sitä kahdeksalla dollarilla Wal-Martissa Minnesotassa, arvioi sosiologi Vargas.
Avokado ei ole ongelmaton myöskään ympäristöllisesti, mikä tämäkin kytkeytyy osaltaan myös rikollisuuteen.
Avokadon tieltä kaadetaan osavaltiolle tyypillistä mäntymetsää, ja avokadon kasvatus nielee vettä yksitoista kertaa enemmän vettä kuin paikallinen mänty, mikä uhkaa maanalaisia vesivaroja.
Avokado työllistää ja vie rikollisjärjestöitä asemiehiä
Avokado myös haihduttaa vettä ilmaan kahdeksan kertaa enemmän kuin mänty, sanoo biologi Alberto Gómez Tagle Tagle.
Toisaalta se saattaisi olla ekologisempi hyötykasvi, koska sen kasvuympäristö on monimuotoisempi kuin maissin, kunhan vedenkäyttöön vain löytyy ratkaisu, arvioi biologi Mayra Elena Gavita.
Hän myös muistuttaa avokadon sosiaalisesta vaikutuksesta: Tilat työllistävät paljon ihmisiä, ja pientuottajille avokado voi tuoda helpotusta puristavaan köyhyyteen.
Gavita muistuttaa, että työttömät miehet ovat oivaa rekrytointiainesta rikollisjärjestöille, joten heidän työllistämisensä kestävällä avokadotuotannolla saattaisi vähentää rikollisuutta ja parantaa köyhien hyvinvointia.