Valkoposkihanhi leviää yhä voimakkaammin pitkin Pohjanlahden rannikkoa. Laji on kotiutunut jo Vaasan korkeudelle. Valkoposkihanhet ovat alkanut levitä rannikkoalueen ohella myös sisämaan järviin esimerkiksi Lahden Vesijärvelle. Oulujärvellä, Päijänteellä sekä Lappeenrannassa tavattu yksittäisiä lintuja.
Hyviä uutisia heille, jotka ovat hermostuneet valkoposkihanhen kakkahaittoihin rannoilla, puistoissa, nurmikoilla ja niityillä: Kanta kokonaisuudessaan ei näytä kasvavan, sillä viime ja tämä kesä ovat huonoja pesimävuosia.
Lisää hyviä uutisia: Merikotka on alkanut levittäytyä eri puolille Suomea ja saalistaa muun muassa valkoposkihanhia rannoilla ja saaristossa.
Huonompi uutinen on se, että merikotkan saalishimo ei tepsi kaikkialla.
– Merikotka ei uskalla tulla sinne, missä on paljon ihmisiä eli kaupunkialueelle, kertoo vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta.
Valkoposkihanhia on rajoitettu esimerkiksi Helsingissä rakentamalla rannoille aitoja, joiden yli poikaset eivät pääse. Tukholmassa kantaa on pidetty kurissa pesien munia rei'ittämällä. Suomessa tämä vaatii viranomaisen poikkeusluvan.
– Tällöin naaras hautoo munia, mutta ne eivät kuoriudu. Se on työlästä mutta toimivaa, Mikkola-Roos toteaa.
Sen sijaan kokeilut, joissa nurmikoille levitetään ruohon pahanmakuiseksi tekeviä aineita, eivät ole tepsineet, hän sanoo.
Valkoposkihanhi ja sen ulostehaitta on alkanut levitä jo sisämaahan. Lintua on tavattu muun muassa Oulujärvessä, Lahden Vesijärvessä ja Päijänteellä. Mikkola-Roos kertoo hiljattain kuulleensa, että yksittäisiä lintuja on tavattu myös Lappeenrannassa.
Kanta ei kasva mutta leviää
Suojeluasiantuntija Tero Toivanen BirdLifesta sanoo, että linnun sisämaan valloitus etenee verkkaisesti. Sen sijaan Pohjanlahden hanhimäärä on kasvanut varsin voimakkaasti ja kasvaa yhä. Lintuja on tavattu Vaasan korkeuksilla ja Porissa niitä on runsaasti.
– Pidemmällä aikavälillä ravinnon saannin rajoittaminen olisi tepsivä keino. Esimerkiksi ketohanhikki ei sille kelpaa ja tätä kylvämällä hanhi voisi pysyä poissa, pohtii Toivanen.
Hän muistuttaa, että lintua ei saa häiritä noin vain, vaan se on luvanvaraista. Häirintä voi olla ihmisen jatkuvaa läsnäoloa tai linnun pelottelua esimerkiksi äänikarkotteilla.
– Mutta linnut ovat myös aika hyviä tottumaan niihin.
Mikkola-Roos pahoittelee, että valkoposkihanhien saama julkisuus on pääosin kielteistä.
– Saamme paljon palautetta turisteilta, jotka tykkäävät niistä. Ne ovat erittäin kuvauksellisia ja niitä pidetään kaupungin elävöittäjinä. Ikävä kyllä näistä positiivisista asioista ei koskaan kerrota, aina vain haitoista.
Linnut Suomessa välilaskulla
Venäjällä valkoposkihanhia on paljon ja linnut pysähtyvät itäisessä Suomessa matkallaan Tanskan ja Britannian suuntaan. Pohjois- ja Etelä-Karjalaan on myönnetty häirintälupia syysmuuton ajaksi.
Mikkola-Roos sanoo, että nämä linnut eivät jää Suomeen, vaan tekevät täällä vain välilaskun. Pesimäpaikkauskollisena lintu palaa sijoilleen Venäjälle keväällä, hän vakuuttaa.
Valkoposkihanhea merkittävästi suurempi kanadanhanhi istutettiin riistalajiksi Porvoon seudulle, josta se lähti 1970- ja 1980-luvuilla voimakkaaseen kasvuun.
Nyt lintu on levinnyt jo Pohjois-Suomeen saakka. Sitä saa metsästää, joten kanta pysyy kurissa. Metsästyskausi alkaa koko maassa elokuun 20. päivänä ja jatkuu vuoden loppuun.
Suurikokoinen, äänekäs kanadanhanhi ei laidunna suurina parvina siellä, missä ihmiset liikkuvat, joten se aiheuttaa vahinkoa pääasiassa viljelyksille.