Vakavia viljelyvahinkoja aiheuttavien valkoposkihanhien syysmuutto on käynnistynyt. Ensimmäistä kertaa hanhia voidaan nyt myös metsästää, mutta pelotevaikutus näyttää jäävän vähäiseksi.
Varsinais-Suomen ely-keskus myönsi poikkeusluvat yli 3 500 linnun ampumiseen yli sadalle viljelijälle Itä-Suomessa.
Poikkeusluvissa on erittäin tarkat määräykset lintujen ampumisesta. Laukaus karkottaa parven, mutta vainaja unohtuu pian.
Koivikon tilalla Kiteellä suunniteltiin aamulla lintujen karkotusta. Tilan alueella on jo tuhansia muuttomatkalla olevia valkoposkihanhia tankkaamassa ja pilaamassa peltoja.
– Parvi tulee takaisin pahimmillaan viidessä minuutissa ja viimeistään tunnin päästä parvi on aina takaisin, kertoo Kiteen Kartanon maatalousyrittäjä Pekka Partanen.
Jokainen ammuttu hanhi merkitään ely-keskuksen tunnuksella ja jätetään pellolle pelokkeeksi muille. Ensituntuma ei ole lupaava.
– Aamulla ammuttiin, vähän aikaa oli hiljaista. Illalla käytiin katsomassa, niin ne olivat siinä. Ei ole niin kuin mitään vaikutusta, sanoo Tasapään Seudun Erän puheenjohtaja Kari Ryhänen.
"Ampumisprosessi on raskas"
Lupaehtojen mukaan ampumisen rinnalla on käytettävä koko ajan muita karkotusmenetelmiä, kuten hätistelyä ja ilmaan ampumista.
Koivikon tilalla on lupa ampua 40 lintua tänä syksynä. Ammutut linnut on raportoitava vuorokauden kuluessa viranomaiselle. Lintuja ei saa käyttää ravinnoksi, vaan ne on tuhottava.
Yli puolen miljoonan linnun kantaan sillä ei ole merkitystä. Pelotevaikutuksetkin näyttävät vaatimattomilta. Viljelijät tuskailevat ampumista säätelevän byrokratian kanssa.
– Itselle tämä on aika raskas tämä ampumisprosessi. Huoli siitä, että ei noudata sääntöjä on aika suuri, Partanen kertoo.
Jos syysmuuton poikkeusluvat eivät tehoa, seuraavaksi alkaa keskustelu metsästyksen sallimisesta myös kevätmuuton aikana.