Nuorten jääkiekkokarkkia on tullut Suomeen viime aikoina poikkeuksellisen usein. Nuoret Leijonat toivat alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuden Ruotisista kaksi vuotta sitten ja uusivat temppunsa tänä vuonna Helsingissä. Menestystä on tullut viime vuosina myös alle 18-vuotiaiden MM-kisoista.
Vaikka menestys arvokisoissa on lopulta pienistä asioista ja sattumastakin kiinni, se kertoo kuitenkin siitä, että Suomessa on tehty jotain oikein. Viime vuosina Suomi-kiekon valmennuspuolella onkin tehty lukuisia korjausliikkeitä, jotka näyttävät nyt kantavan hedelmää.
Juniorimaajoukkueiden valmentajista tehtiin vuonna 2010 päätoimisia, maajoukkueiden ja seurajoukkueiden yhteistyötä on tiivistetty. Myös erityiset taitovalmentajat ovat kehittäneet pelaajien ominaisuuksia.
– Suomalainen peli ja niin sanottu meidän peli on saanut paljon lisää ulottuvuutta. Tällä hetkellä näyttää erittäin hyvältä, Suomen jääkiekkoliiton huippu-urheilujohtaja Rauli Urama sanoo.
– Käytännössä jos menee mihin tahansa halliin Suomessa, C- B- tai A-junioreiden harjoituksiin, se toiminta on suurin piirtein samanlaista. Samat painopistealueet ovat harjoittelun alla ja sitä kautta yhtenäinen massa saa samaa valmennusta paikkakunnasta riippumatta. Se on se Suomi-kiekon yhteisöllisyys ja tämän maan iso etu.
Eri vuosina pelaajille korostetaan Uraman mukaan erilaisia painopistealueita. Alueet kehitetään muun muassa tekemällä analyysejä kansainvälisistä peleistä ja peilaamalla niitä suomalaisten pelaajien ja suomalaisen pelin tasoon.
– Tänä vuonna on työskennelty voimakkaasti esimerkiksi maalin lähellä pelaamisen eli maalin teon ja maalin estopelin kanssa, sitä ennen korostettiin luistelua ja urheilullisuutta. Viime vuosien painopisteitä ovat olleet myös esimerkiksi laukauksen laatu ja maalivahtia vastaan pelaaminen.
Yksilön vahvuudet esiin
Valmennuksessa korostetaan entistä enemmän yksilön vahvuuksien esille tuomista.
– Kyllä sellainen kollektiivivalmennus on vähän mennyttä aikaa, kyllä tällä hetkellä pyritään se yksilö löytämään. Onhan meillä ollut lahjakkaita pelaajia aina, mutta uskon, että siinä ollaan päästy eteenpäin, että se lahjakas pelaaja saa sitä tukea niihin kehitettäviin osa-alueisiin.
Tämän vuoden MM-ryhmässä oli poikkeuksellisen nuoria ja taitavia pelaajia. Uraman mukaan esimerkiksi Jesse Puljujärvellä ja Patrik Laineella onkin paljon niitä ominaisuuksia, joita hyökkääjillä on viime vuosina korostettu.
– Tyyppeinä he edustavat hyökkääjinä sitä mallia mitä on pyritty tuomaan esiin. Mutta kyllä pojilla ja poikien taustajoukoilla ja perheillä on se intohimo jääkiekkoon, ja se on se heidän taustalla oleva iso asia.
Liialliseen hyvänolontunteeseen ei kuitenkaan voi tuudittautua. Esimerkiksi Tanska pärjäsi nuorten MM-kisoissa erittäin hyvin, ja uusia maita voi tehokkaan juniorijärjestelmän kautta nousta huipulle lisää.
– Meidän pitää olla koko ajan aistit hereillä sen suhteen mitä maailmalla tapahtuu. Uusia maita tulee enemmän haastamaan sinne ihan kärkikinkereihin enemmän kuin aikaisemmin, liigavalmentajanakin toiminut Rauli Urama sanoo.
Jääkiekon ohella Suomi on hyvässä iskussa myös monessa muussa lajissa. Suomi voitti esimerkiksi ringeten maailmanmestaruuden jo viidettä kertaa peräkkäin.
Sitä vastoin vanhoissa menestyslajeissa, kuten jääkiekossa, kehitys on mennyt viime aikoina aivan toiseen suuntaan.