Itsestä tehdyt tutkintapyynnöt esitutkintaviranomaisille eivät ole toivottavia syyttäjälaitoksessa, linjaa valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen.
Matti Nissisen mukaan järjestelmä ruuhkautuu ja itsestään tutkintapyynnön tekevä sovittaa viranomaiselle helposti kaapua, jota tälle ei ole tarkoitettu.
Asia tuli perjantaina ajankohtaiseksi, kun kansanedustaja Lea Mäkipään (ps.) eduskunta-avustaja ja perussuomalaisten Pirkanmaan piirihallituksen varapuheenjohtaja Terhi Kiemunki teki tutkintapyynnön omasta kirjoittelustaan.
Facebook-profiilissaan Kiemunki muun muassa hämmästeli virpovia muslimilapsia ja kyseli, onko Allahillakin pääsiäisenä joku vuosipäivä.
Samassa viestiketjussa Kiemunki myös harmitteli, ettei hänellä sattunut olemaan yhtään kondomia.
Puhelimitse Kiemunki kertoi haluavansa viranomaisratkaisun siihen, onko hänen kirjoittelunsa täyttänyt rasistisen tai muun rikoksen tunnusmerkistön.
– Jos ihmistä sanotaan suoraan rasistiksi, sille pitää olla joku pohja. Nyt poliisi tutkii, onko. Nämä jutut ovat täysin sometrolleista lähtöisin, Kiemunki sanoi.
Kiemunki ei ota kantaa siihen, onko olemassa muuta rasismia kuin rasistinen rikos.
– En tiedä, mitä rasistiksi sanoja ajattelee. Hän syyttää kuitenkin silloin aika kovilla sanoilla.
'"Ismejä ei voi määritellä rikoslailla"
Nissinen ei ota kantaa Kiemungin kirjoitteluun, mutta avaa käsitystään rikoslain ja rasismin suhteesta.
– Rikoslaki ei ole arvoja ja ismejä määrittävä oikeuslähde. Mitä voidaan yhteiskunnassa muuten pitää moitittavana, niin luojan kiitos kaikkea sitä ei ole määrätty rikoksella rangaistavaksi. Se pitäisi jokaisen ymmärtää oman sivistyksensä perusteella.
Nissisen mukaan esimerkiksi syyttäjälaitoksen tehtävä ei ole ryhtyä yleiseksi moraalinvartijaksi, koska tehtävä on toisaalla.
– Emme tahtoisi ryhtyä itsepesun välineeksi.
Poliisi tiedustelee usein Valtakunnansyyttäjänvirastosta esimerkiksi sananvapausasioissa, onko jutusta syyttäjän mielestä syytä aloittaa esitutkinta.