Valtaosa suomalaisista ei usko, että he saavat hoivapalveluja, kun sitä tarvitsevat – "Varaa vain hyvätuloisilla"

Kysely tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. Attendossa tulokset eivät yllätä.

– Tulokset eivät niinkään yllätä vaan pikemminkin todentavat sitä tosiasiaa, mitä hoivapalveluille kuuluu. Nyt meillä on dataa keskustelun ja toiminnan tueksi. Ratkaisevaa on nyt se, miten toimimme yhdessä julkisen ja yksityisen sektorin kesken varmistaaksemme, että ihmiset saavat oikeat palvelut oikeaan aikaan, toteaa Attendon myynti- ja kumppanuusjohtaja Iina Vartia. 

– Kun ihmisten luottamus hoivaan on koetuksella, on varmistettava, että palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti niin, että samalla rahalla saadaan palveluita useammalle.

Vartian mukaan hyvinvointialueilla niin ikäihmisiä kuin mielenterveyskuntoutujiakin pidetään jonottamassa joko kodeissaan tai vuode- ja psykiatrisilla osastoilla, vaikka paikkoja olisi. 

– Tässä tuhlataan paitsi taloudellisia resursseja, myös ihmisten ainutkertaista toimintakykyä. Näillä kaikilla ryhmillä on omat tarpeensa, joihin vastaaminen määrittelee sen, millainen hyvinvointiyhteiskunta Suomi oikeasti on. Tähän tilanteeseen peilaten ei ole yllättävää, että kyselyn tulokset ovat sellaisia kuin ovat. Ihmisten luottamuksen rapautumiselle on olemassa todellisuuspohja.

Kysely kohdistettiin 25+-vuotiaille suomalaisille (ei yläikärajaa). Otanta suoritettiin kansallisesti edustavana iän, sukupuolen ja suuralueen (etelä, länsi, itä, pohjoinen) mukaan (total n=1500).

Lue lisää: Hoitotakuu? Erikoissairaanhoitoa yli puoli vuotta odottaneiden määrä ei ole koskaan ollut näin suuri – katso alueesi tilanne

Nämä potilaat odottavat pääsyä hoitoon tuskallisen pitkään – vanhuus näkyy karulla tavalla

Lähetä vinkki! 

Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.

Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.

"On aika palauttaa luottamus palveluihin"

Huolestuttava suuntana kyselyn tuloksissa näkyy se, että yli seitsemän kymmenestä suomalaisesta on huolissaan ikäihmisten hoivapalveluiden saatavuudesta paitsi itsensä, myös läheistensä puolesta. 

– Luottamuksen rapautuminen palveluita kohtaan vaikuttaa itse asiassa moneen asiaan: Miten kiinnittyneitä olemme yhteiskuntaan? Miten tärkeäksi näemme yhteisten palveluiden kustantamisen? Vartia pohtii.

Luottamus pitää palauttaa, toteaa Vartia.

– On aika palauttaa luottamus palveluihin – ei vain sanojen, vaan konkreettisten tekojen kautta. Olemme sitoutuneet olemaan ratkaiseva muutosvoima ja luotettava kumppani hyvinvointialueille, joiden talous horjuu eikä henkilöstöä ole saatavilla. Osa tätä on se, että sitoudumme järjestämään hoiva- ja asumispalveluita kustannustehokkaammin kuin julkinen sektori. Säästyvillä varoilla näemme tärkeäksi mahdollistaa palveluihin pääsy yhä useammalle suomalaiselle.

Hoivakyselyn tuloksia

• Yli 25-vuotiaista suomalaisista 71 prosentilla on kosketuspintaa erilaisiin hoivapalveluihin, joko omakohtaista tai läheisen kautta saatua. 

• Suomalaisilla on kokemusta eniten ikäihmisten hoivapalveluista (61 %). Ikäihmisten palveluiden hankinta joko itselle tai läheiselle on myös ajankohtaista lähitulevaisuudessa miltei joka toiselle (45 %) suomalaiselle, ja korostuu iän myötä, etenkin 45 ikävuodesta ylöspäin. 

• Niiden suomalaisten keskuudessa, joilla on näkemystä hoivapalvelujen saatavuuden tasosta omalla asuinalueella, kanta on se, että hoivapalvelujen saatavuus on heikkoa eikä saatavuuteen tulevaisuudessakaan suhtauduta luottavaisesti. Näin nähdään asian laidan olevan erityisesti ikäihmisten ja mielenterveyskuntoutujien hoivapalvelujen kohdalla. 

• Suomalaiset ovat selvästi huolissaan ikäihmisten hoivapalvelujen tulevaisuuden kehityksestä. Hoivapalvelujen riittämättömyys joko itselle tai omalle läheiselle siinä vaiheessa, kun niitä tarvittaisiin, huolettaa jopa 82 % suomalaisista. 

• Selvä enemmistö suomalaisista (83 %) on huolissaan siitä, että vain hyvätuloisilla olisi jatkossa varaa ikäihmisten hoivapalveluihin. 

• Vaikka noin puolet suomalaisista (53 %) näkee hyväksi sen, että ikäihmisiä hoidetaan pääasiassa kodeissaan, jopa 67 % kokee, että Suomessa myös pyritään pitämään sellaisia ikäihmisiä kotihoidossa, joiden oikea paikka olisi jo kodin ulkopuolisten hoivapalvelujen piirissä. Attendon mukaan tämä osaltaan kertoo suomalaisten huolesta siihen, onko Suomessa mahdollista saada oikein mitoitettua hoivaa.

• Vaikka ikäihmisten hoivapalvelujen tulevaisuuteen liittyy monilla suomalaisilla huolia, miltei joka toinen suomalainen (44 %) uskoo teknologisten ratkaisujen mahdollisuuksiin ja helpottavan tulevaisuudessa hoitohenkilöstön työtä niin, että aikaa vapautuu paremmin itse hoitotyölle.

Lue myös:

Pian yhä harvempi vanhus voi ostaa palveluita kotiinsa – omaiset voivat joutua koviin ratkaisuihin