Valtio-omisteisten yhtiöiden hallituspalkkiot ovat nousemassa ensimmäistä kertaa vuosiin. Palkkiot ovat jääneet merkittävästi jälkeen markkinatasosta ja pelkona on, että se vaikeuttaa kansainvälisten osaajien rekrytoimista.
Valtion omistajaohjausosaston osastopäällikkö Kimmo Viertola kertoo STT:lle, että hallituspalkkioiden jäädytys on tarkoitus lopettaa, mutta korotukset ovat maltillisia.
– Jäädytys on tarpeen lopettaa, jotta myös jatkossa saadaan kansainvälisiä osaajia kiinnostumaan yhtiöistä. Yhtiöt kansainvälistyvät, kasvavat ja toimivat yhä vahvemmin globaaleilla markkinoilla, Viertola sanoo.
Viertola toimii Fortumin ja Nesteen nimitystoimikuntien puheenjohtajana.
Viertola sanoo, että etenkin Fortumin ja Nesteen hallituspalkkiot ovat jääneet jälkeen vastaavan kokoisista markkina-arvoltaan suurista kotimaisista yrityksistä. Myös Finnair on jäänyt jonkin verran jälkeen.
Fortumin ja Nesteen nimitystoimikunnan jäsen, Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen sanoo, että Fortumin ja Nesteen hallituksen puheenjohtajien palkkiot pitäisi olla mediaanitasoon verrattuna yli kaksinkertaiset, jotta ne vastaisivat markkinatasoa.
Fortum, Neste ja Finnair ovat pörssissä noteerattuja yhtiöitä, joista valtio omistaa osan. Valtio omistaa Fortumista ja Finnairista reilut 50 prosenttia, Nesteestä noin 45 prosenttia.
Yksimielisyyteen palkkioista ei päästy, sillä valtion kanta puuttuu
Valtio-omisteisten pörssiyhtiöiden nimitystoimikuntien oli perjantaihin mennessä julkistettava yhtiökokouksille ehdotuksensa hallitusten palkkioista.
Työtä on vaikeuttanut se, että Suomen hallitus ei ole vieläkään tehnyt uutta periaatepäätöstä valtion omistajapolitiikasta. Edellinen linjaus on keväältä 2016 Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ajoilta. Periaatepäätöksen puuttuminen kilpistyi viime syksynä postikiistaan, joka johti hallituksen kaatumiseen.
Periaatepäätöksen on tarkoitus valmistua "alkuvuonna", mutta tarkkaa aikataulua ei ole kerrottu julkisuuteen.
– Kun valtion omistajapoliittisen periaatepäätöksen linjaukset puuttuvat, emme päässeet yksimielisyyteen (Fortumin ja Nesteen nimitystoimikunnassa) siitä, miten markkinataso saavutetaan. Tärkeä signaali valtiolta oli kuitenkin se, että jäädytys on nyt päättynyt ja nyt päästään näillä maltillisilla korotuksilla eteenpäin, Viertola sanoo.
"Yhtiöiden hallituksissa tarvitaan kansainvälistä huipputason osaamista"
Pölönen näkee myönteisenä sen, että vaikka yksimielisyyteen ei päästy, nimitystoimikunta katsoi, että palkkiotasot ovat jääneet merkittävästi jälkeen markkinatasosta ja palkitsemistason tulisi olla kilpailukykyisellä kansainvälisellä markkinatasolla.
– Yhtiöiden hallituksissa tarvitaan kansainvälistä huipputason osaamista. Jotta pystymme samaan sinne parhaat osaajat, tarvitsemme isompia korotuksia, Pölönen sanoo.
Hänen mukaansa toimiminen esimerkiksi Fortumin ja Nesteen hallituksessa vaatii paljon aikaa, panostusta ja hallituksen jäsenillä on suuri vastuu.
– Suhteessa näihin palkkiotasoihin työn vaatimukset ovat todella suuret. Etenkin kansainväliseen tasoon verrattuna palkkiotasot ovat merkittävästi jäljessä, mutta myös kotimaisia yhtiöitä katsottaessa, Nesteen ja Fortumin palkkiotasot ovat jääneet jälkeen.
Hän sanoo, että jos yritykset haluavat menestyä myös jatkossa, ne tarvitsevat parhaat mahdolliset osaajat.
Myös Viertola sanoo, että hallitus on yhtiön tärkein toimija – hallitus hyväksyy strategian, seuraa sen toteutumista ja valitsee toimitusjohtajan.
– Kun hallituksella on näin kriittisiä tehtäviä yhtiöissä, hallituksella täytyy olla hyvä kompetenssi tehdä tätä tärkeää työtä.
Hän lisää, että yhtiö maksaa hallituspalkkiot ja ne ovat yhtiön kokonaispalkitsemiseen verrattuna kuitenkin kohtuullisia summia.
Pölönen toivoo periaatepäätökseen erillisen linjauksen pörssiyhtiöistä
Sipilän hallituskauden aikana korotuksia ei siis tehty, nyt hallitus on reilusti enemmän kallellaan vasemmalle. Pölönen sanoo silti toivovansa, että valtio omistajana ymmärtää valtio-omisteisten pörssiyhtiöiden merkityksen niin kansalaisten kuin Suomen kansantaloudenkin näkökulmasta.
– Sen takia meidän tulee varmistaa, että yhtiöt pysyvät kilpailukykyisinä ja niiden arvo ja osinkovirta kehittyy positiivisesti myös tulevaisuudessa.
Hän toivoo, että valtio ymmärtäisi pörssiyhtiöiden erityisen luonteen etenkin Fortumin, Nesteen ja Finnairin kohdalla.
– Nämä toimivat globaalilla markkinalla ja siinä pitää olla kilpailukykyinen nimenomaan globaalia kilpailua vastaan. Se on ihan eri asia, kuin verratessa johonkin muuhun valtion kokonaan omistamaan yhtiöön, Pölönen sanoo.
Hän haluaisi, että omistajapolitiikan periaatepäätöksessä olisi kokonaan erillinen linjaus pörssiyhtiöistä ja ettei niitä politisoitaisi liiaksi.
Fortumin hallituksen puheenjohtajalle tulisi yli 2000 euron palkkionkorotus
Nimitystoimikunnat eivät tehneet ehdotuksia yhtiökokouksille, sillä valtion kanta puuttuu
Nesteen ja Finnairin vuotuiset hallituspalkkiot ovat nousseet viimeksi vuonna 2008, Fortumin vuonna 2012.
Minkään näiden yhtiöiden nimitystoimikunnat eivät tehneet hallituspalkkioista ehdotusta yhtiökokoukselle, sillä Suomen hallitus ei ole vielä muodostanut kantaansa omistajaohjauksesta. Nimitystoimikunnan puheenjohtajat kuitenkin kertoivat nimitystoimikunnille, mitä Suomen valtio esittää yhtiökokouksessa.
Esityksen mukaan Fortumin hallituksen puheenjohtajan palkkio nousisi 2 200 eurolla 77 200 euroon vuodessa, varapuheenjohtajan palkkio pysyisi ennallaan 57 000 eurossa ja jäsenten palkkiot nousisivat 400 eurolla 40 400 euroon. Nesteen hallituksen puheenjohtajan palkkio on nousemassa 1 900 eurolla 67 900 euroon vuodessa. Myös Nesteen varapuheenjohtajan palkkio on pysymässä ennallaan 49 600 eurossa. Jäsenten palkkiot ovat nousemassa 300 eurolla 35 700 euroon.
Finnairin puheenjohtajan palkkio noussee 1 800 eurolla 63 000 euroon, varapuheenjohtajan palkkio 300 eurolla 32 700 euroon. Finnairin hallituksen jäsenien palkkiot ovat nousemassa 300 eurolla 30 300 euroon.