Hallituksen budjettiesitys ensi vuodelle on saamassa täydennyksiä 650 miljoonan euron edestä.
Aiemmin syksyllä annettuun talousarvioesitykseen ollaan ensi viikolla kirjaamassa muun muassa budjettiriihessä sovittu 85 miljoonan euron sähkötuki, rahoitus itärajan aitaamiseen sekä Nato-jäsenyyttä varten tarvittavat noin 40 miljoonaa. STT sai valtiovarainministeriön (VM) pohjaesityksen tietopyynnöllä.
Täydennyksestä neuvotellaan vielä hallituspuolueiden kesken, ja päätökset on määrä tehdä torstaina valtioneuvoston istunnossa. Hallituspuolueiden väliset kiistat esimerkiksi ennallistamisasetuksesta ja saamelaiskäräjälaista näyttävät heijastuvan myös budjetin täydennykseen.
– Valtiontalouden menokehyksen liikkumatila on niukka, joten ministeriöitä pyydetään pidättäytymään muista kuin aivan välttämättömistä määrärahalisäyksiä koskevista ehdotuksista, valtiovarainministeriö neuvoi syyskuun saatekirjeessään sektoriministeriöille.
Loppusumma on vain reilut sata miljoonaa euroa vähemmän kuin mitä ministeriöt itse esittivät, VM:stä kerrotaan STT:lle.
Täydentävässä talousarviossa ei ole mainintaa keskustan maataloudelle hamuamasta uudesta noin 300 miljoonan euron tukipaketista, koska ministeriön ehdotuksessa sitä ei ollut.
Valtiovarainministeriöstä kerrotaan, että ei ole täysin poissuljettua, etteikö tukipaketti vielä tulisi osaksi täydentävää budjettia, jos sellainen päädytään antamaan. Kannatusalhossa rämpivälle keskustalle ylimääräinen maataloustukipaketti olisi tarpeen.
Myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) on soittanut kiivaasti hälytyskelloja maatalouden kustannuskriisistä, joka iskee tiloihin monelta suunnalta, muun muassa lannoitteiden ja sähkön kallistumisen kautta.
Valmistelun taustalla käy kuhina. Hallituslähteiden mukaan keskusta aikoo vaatia 300 miljoonaa euroa maataloudelle. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) vaatii taas 700 miljoonaa euroa pahentuneen hoitovelan korjaamiseksi, kertoo Helsingin Sanomat.
Vihreät ja vasemmistoliitto haluavat Helsingin Sanomien mukaan kymmenien miljoonien eurojen edestä vihreän siirtymän rahoja maatalouden päästöjen hillitsemiseen.
Lue myös: Ajautuuko talous varoitusten mukaisesti haaksirikkoon hallituksen budjetilla? Näin hallitus ja oppositio väänsivät aiheesta: "Silloin leikattaisiin kasvua"
Normaalia isompi täydennys
Yleensä täydentävät budjetit ovat suuruudeltaan noin 100–200 miljoonaa euroa, joten ensi viikon paketti on kooltaan poikkeuksellinen. Ensi vuoden täydentävään tehtiin valtiovarainministeriön mukaan tietoisesti normaalia enemmän niin sanottua jakamatonta varausta, koska Nato-jäsenyyteen varautuminen oli tiedossa, samoin sähkötuki ja hintojen kehittymiseen liittyvät epävarmuudet.
Täydentävät budjetit ovat eläneet tällä vaalikaudella. Vuonna 2020 täydentävät määrärahat olivat sata miljoonaa euroa, vuonna 2021 ne olivat vähän yli miljardin ja viime vuonna 152 miljoonaa.
Valtiovarainministeriöstä kerrotaan, että ministeriön ehdotus budjetin täydennykseksi lisäisi nettolainanottoa noin 130 miljoonaa euroa.
– Eli kun budjettipohja oli se 8 miljardia 44 miljoonaa euroa, niin tuon meidän kannan jälkeen se on 8 miljardia 177 miljoonaa euroa.
Täydentävään talousarvioon on varattu määrärahat joihinkin tiedossa oleviin Nato-jäsenyyden kustannuksiin, kuten jäsenmaksuihin. Jo nyt on tiedossa, että myöhemmin täytyy budjetoida lisää rahaa, mutta jäsenyyden kaikki kustannukset selviävät vasta Suomen liittymisprosessin edetessä.
Yleinen kustannusten nousu heijastuu myös täydennykseen. Tämän vuoden neljännessä lisäbudjetissa nostettiin useiden väylähankkeiden valtuuksia, koska kustannukset ja kustannusarviot ovat nousseet. Ensi vuodelle niistä aiheutuu lisämenoja melkein 50 miljoonan euron edestä.
Neljännessä lisäbudjetissa budjetoitiin tälle vuodelle myös 200 miljoonaa euroa ilmastorahaston aiemmasta 300 miljoonan euron pääomituksesta. Loppu sata miljoonaa jäi ensi vuoden täydentävään budjettiin.
3:32
Näin Annika Saarikko kommentoi tuoretta budjettia.