Hallitus aloittaa tänään tärkeät kehysriihineuvottelunsa. Suomi satsaa puolustukseen, mutta joutuu ottamaan reippaasti uutta velkaa.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan hallituksen viisikko on neuvotellut jo viikonloppuna. Yksityiskohtia on vielä auki, mutta isoja poliittisia riitoja ei tämän vuoden riihessä pitäisi tulla.
Ukrainan sota vaikuttaa monin tavoin kehysriiheen. Erillisellä lisätalousarviolla tullaan panostamaan rahaa Suomen puolustukseen ja sisäiseen turvallisuuteen.
– Meidän on lisättävä puolustusministeriön hallinnonalan menoja, niin hankintamenojen kuin pysyvienkin menojen osalta, Marin totesi ennen neuvottelujen alkua.
Velkaa joudutaan samalla ottamaan merkittäviä määriä lisää. Valtiovarainministeri Annika Saarikolta (kesk.) kysyttiin, mitä kokoluokkaa on summa, jolla vaalikauden alussa määritellyt rahankäytön kehykset tullaan ylittämään.
– Kysymys on miljardiluokasta, kun puhutaan tulevien vuosien kokonaisuudesta, Saarikko sanoi.
Valtiovarainministeri Saarikko muistutti, että puolustusmenojen ohella huomiota on kiinnitettävä myös talouskasvuun.
Tulevaisuus on sumuisa, ja siihenkin on varauduttava, että Suomen valtiovelan korkomenot lähtisivät kasvuun. Varsin pienetkin muutokset valtiovelan koroissa voisivat käydä äkkiä kalliiksi.
– Toistaiseksi huolestuttavia merkkejä ei ole näkyvissä. Suomen luottoluokitus on hyvä. Suomeen ei kohdistu tässä suhteessa uutta huolestuttavaa käännettä, mutta tähänkin kysymykseen on varauduttava, Saarikko linjasi.
Hoitajien palkkoja ei pohdita kehysriihessä
Kehysriihessä neuvotellaan Suomen rahankäytöstä vuosina 2023–2026.
Viime vuonna kaksipäiväiseksi tarkoitettu kehysriihi venyi lopulta yli viikon mittaiseksi ja oli lähellä kaataa hallituksen. Tänä vuonna neuvotteluista selvitään näillä näkymin kahdella päivällä.
Hoitajien palkkoihin kehysriihessä ei Marinin mukaan oteta kantaa, sillä kysymys on työmarkkinaosapuolten välisestä kysymyksestä.
Marin ei kommentoinut VR:n tai Fortumin Venäjän-toimintaa, vaan korosti yhtiöiden kuuluvan omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) salkkuun. Energiariippuvuudesta Venäjään pitää kuitenkin Marinin mukaan päästä yleisesti eroon.
Maatalouden kriisiä helpottamaan on luvassa erillinen tukipaketti. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) vahvisti paketin koon olevan suurin piirtein 300 miljoonaa euroa.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen on puolueensa vasemmistoliiton tukemana esittänyt ylimääräistä korotusta kansaneläkeindeksiin eli pienituloisille, jotka kärsivät ruoan ja energian hintojen noususta.
Sarkkisen mukaan korotus voisi olla yksittäiselle eläkkeen- tai tuensaajalle kokoluokaltaan esimerkiksi 10–30 euroa, mikä voisi maksaa kansantaloudelle noin 100–200 miljoonaa euroa.
– Olen sitä esittänyt, ja tietysti se käsitellään osana neuvotteluja. Saa nähdä, tuleeko se ratkottua tässä riihessä vai jossakin myöhemmässä vaiheessa, Sarkkinen kommentoi esitystään.
Leikkauksia ainakin liikennehankkeisiin
Pelkästä rahanjaosta riihessä ei ole kyse. Vuosi sitten hallitus päätti toteuttaa 370 miljoonan euron leikkaukset, jotka jaettiin eri hallinnonaloille.
Eniten leikkauksia on tulossa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle.
– Meillä on varauduttu siihen, että kuten jo vuosi sitten budjettiriihessä keskusteltiin, liikennehankkeet voivat tässä suhdannetilanteessa olla niitä, joista säästöjä tehdään, ministeri Timo Harakka (sd.) sanoi.
Harakka vetosi toisaalta myös viime vuonna julkaistuun Liikenne 12 -suunnitelmaan, jossa kaikki eduskuntapuolueet sitoutuivat tavoittelemaan väylien korjausvelan kääntymistä laskuun.