Ajautuuko talous varoitusten mukaisesti haaksirikkoon hallituksen budjetilla? Näin hallitus ja oppositio väänsivät aiheesta: "Silloin leikattaisiin kasvua"

Viime viikolla käytiin kiivasta keskustelua VATT:n poikkeuksellisen kovasanaisesta valtion vuoden 2023 budjettiin kohdistuvasta kritiikistä.

VATT:n mukaan Suomessa on ollut kyvyttömyyttä sovittaa julkisen sektorin laajuus kansantalouden kokoon ja päättää, mitkä tehtävät kuuluvat valtiolle, jo pitkään.

VATT ilmaisi, että riski jopa ”talouden haaksirikkoutumisesta” kasvaa, jos julkisia menoja ei pienennetä.

Budjetissa ei VATT:n mukaan ole viitteitä siitä, että taloutta tasapainottavia toimia oltaisiin edes aloittamassa.

Budjetti on kahdeksan miljardia euroa alijäämäinen ja VATT pitää alijäämää suurena.

Grahn-Laasonen: VATT:in raportin pitäisi herättää hallituspuolueiden edustajat

Oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen painottaa, että on ymmärrettävää, että koronan, Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin myötä täytyy ottaa lisää velkaa, mutta huomauttaa, että kaikki hallituksen velanotto ei ole ollut kriiseihin liittyvää.

VATT:in raportissa huomautetaan, etteivät kriisit saisi hämärtää sitä, että rakenteelliset uudistukset ovat tarpeen.

– Jos VATT sanoo, että valtio on menossa kohti haaksirikkoa, niin kyllä sen pitäisi hallituspuolueiden edustajatkin herättää, Grahn-Laasonen sanoo.

– VATT:n analyysissä keskeinen huomio on, että ei ole tehty toimia, jotka velanoton vastapainoksi tasapainottaisivat taloutta ja korjaisivat Suomen kurssia.

Grahn-Laasonen toteaa, että kokoomus tasapainottaisi taloutta esimerkiksi vauhdittamalla investointeja, lisäämällä paikallista sopimista ja uudistamalla sosiaaliturvaa.

– Suoria leikkauksia sosiaaliturvaan ei tarvita, mutta esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastaisimme niin, että työtä kannattaa ottaa vastaan, Grahn-Laasonen sanoo.

Koskinen: Leikkauksilla ei pidä heikentää talouskasvua kriisin keskellä

Hallituspuolue SDP:n kansanedustaja Johannes Koskinen vastaa kritiikkiin huomauttamalla, että Suomi velkaantui myös vuosina 2007–2019, kun kokoomus istui hallituksessa.

Hän huomauttaa, että kokoomuksen ehdottamat säästötoimet eivät tilkitsisi julkista taloutta tarpeeksi ja että ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamisen kaltaiset talouden tasapainotustoimet voisivat aiheuttaa tämänhetkisessä taloustilanteessa, kriisien keskellä ongelmia.

– Silloin leikattaisiin kasvua ja työllisyyttä ja heikennettäisiin tulevan talouden kasvupohjaa, Koskinen sanoo.

Lisäksi Koskinen sanoo, että kun väitetään, ettei puolet velanotosta johtuisi suoraan kriiseistä, unohdetaan indeksitarkistukset.

– Nehän ovat juuri sitä tasapainottamis- tai vakauttamistoimintaa, että ihmisten toimeentuloa ei leikata tämän kriisin takia, Koskinen sanoo.

Mutta jos VATT:in mukaan ongelma on rakenteellisten uudistusten puute ja liika nojaaminen optimistisiin ajatuksiin työllisyysasteesta, mitä rakenteellisia uudistuksia SDP olisi valmis tekemään?

– Tulopuolella pitää tilkitä veropohjan aukkoja, ja menopuolella pitää olla tarkkuutta hakea säästötoimia vaikkapa yritystuista. Myös sosiaaliturvan kokonaisuudistusta pitää vauhdittaa.

Lue myös: Hallituksen taloudenpidolle kovaa kritiikkiä arvovaltaiselta taholta: "Riski talouden haaksirikkoutumisesta kasvaa"