VM:n karu arvio: Tulevilla hallituksilla edessään 10 miljardin euron säästötalkoot ja leikkauksia: "Niukempia aikoja edessä"

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä on huolissaan pitkään jatkuneesta valtion velkaantumisesta.

Ensi vuonna valtion velka kasvaa arviolta kahdeksan miljardia euroa, ja seuraavina vuosina vieläkin budjetin alijäämä kasvaa vieläkin suuremmaksi.

– On täysin välttämätöntä tulevia sukupolviakin ajatellen, että velkaantumiskehitys sadaan taitettua. Toimenpiteet on käynnistettävä vuodesta 2024 lähtien.

Lue lisää: VM:n työryhmä arvostelee hallituksen päätöstä menokehysten rikkomisesta

Niemelä arvioi, että tulevilla hallituskausilla menoja ja tuloja on tasapainotettava noin 10 miljardin euron edestä.

Kahdelle seuraavalle hallituskaudelle jaettuna se tarkoittaisi noin miljardin euron edestä menoleikkauksia ja verotulojen kasvattamista vuosittain.

– Urakka on varsin suuri. Tulevina vuosina on täysin välttämätöntä tehdä sopeutustoimia, ja sitä kautta hieman niukempiakin aikoja on edessämme.

Niemelän mukaan julkisen talouden tasapainottamisessa tarvitaan kaikkia mahdollisia työkaluja: menojen leikkaamista, veronkorotuksia sekä rakenteellisia uudistuksia. 

Niemelän mukaan ensisijaisia ovat keinot, jotka tukevat samalla talouskasvua.

– Urakka on kuitenkin sen verran suuri, että emme ehkä löydä kaikkein parasta keinovalikoimaa talouskasvun kannalta.

"Kehystä runneltu"

Sanna Marinin (sd.) hallitus on ottanut velkaa tähän mennessä yli 30 miljardia euroa. Osa velasta selittyy koronakriisin hoidolla ja Ukrainan sodalla.

Valtiovarainministeriö arvostelee kuitenkin tänään julkaistussa raportissa Marinin hallitusta etenkin budjettikehysten ylittämisestä kuluvalla vaalikaudella.

Työryhmän mielestä julkisten menojen lisääminen oli perusteltua koronakriisin aikana sekä Ukrainan sodan vuoksi.

Sen sijaan vaikeammin perusteltavissa on työryhmän mukaan menokehysten ylittäminen tänä vuonna 900 miljoonalla eurolla ja ensi vuonna 500 miljoonalla eurolla.

– Hallitusohjelmassa todettuja hankkeita tulee myös voida jättää tekemättä, mikäli ne eivät mahdu kehykseen, raportissa todetaan.

Kehys tarkoittaa valtion budjetin menokattoa, josta hallitus päättää vaalikauden alussa. Kehysjärjestelmän tarkoitus on rajoittaa veronmaksajan maksettavaksi koituvien menojen kokonaismäärää.

Kuluneella kaudella kehystä on kuitenkin rikottu ja runneltu, raportissa sanotaan.

– Tällä vaalikaudella valintoja ei ole tehty, eli isoista hankkeista tai tavoitteista ei ole luovuttu kriisien keskellä. Varmasti siihen on perusteitakin ollut, mutta se on johtanut siihen, että velkaantuminen on kasvanut aiemmin budjetoidusta, Niemelä toteaa.

Niemelä toimi työryhmän puheenjohtajana.

Raportissaan työryhmä ehdottaa, että valtion velkaantumisen hillitsemisestä sovittaisiin jo hallitusneuvotteluissa useamman vaalikauden ajaksi. 

Lue lisää: VM:n työryhmä arvostelee hallituksen päätöstä menokehysten rikkomisesta

– Hallitusneuvottelujen alussa linjattaisiin velan BKT-suhdetta koskeva tavoite useamman vaalikauden ajanjaksolle. Tämä lisäisi talouspolitiikan pitkäjänteisyyttä. Ihannetilanteessa velkakestävyyden tavoitteeseen sitouduttaisiin jopa parlamentaarisesti, raportissa todetaan.

Niemelän mukaan tavoite voitaisiin asettaa parin vaalikauden päähän.

Lisäksi valtiovarainministeriön työryhmä peräänkuuluttaa kehysjärjestelmän uskottavuuden palauttamista, ja poliittista sitoutumista kehysjärjestelmään.

Työryhmä ehdottaa, että seuraava hallitus kirjaisi hallitusohjelmaansa, että se sitoutuu valtiontalouden menoja koskevaan kehysmenettelyyn ja asettamaansa kehyssääntöön.

– Suomen julkisen talouden heikkojen näkymien vuoksi on entistä tärkeämpää, että on olemassa johdonmukainen pidemmän aikavälin kestävyyttä sekä julkisten varojen tehokasta käyttöä tukeva julkisen talouden ohjauskehikko, jolle on myös vahva poliittinen tuki, raportissa sanotaan.

Lue lisää: Marin kiistää kritiikin julkisen talouden riittämättömästä tasapainottamisesta