Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn varoittaa hallitusta EU:n tarkkailuluokasta – Purran saksia voidaan taas tarvita

Suomen Pankin ennusteen mukaan talous on kääntymässä varovaiseen kasvuun, mutta muun muassa kasvaneiden korkomenojen takia julkinen velkasuhde kasvaa mittavista säästöistä huolimatta.

Myös nykyinen heikko suhdannetilanne vaikeuttaa julkisen talouden tasapainottamista.

Ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä olisi 3,8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen tänä vuonna, eikä EU:n edellyttämään alle kolmen prosentin lukuun päästäisi ensi vuonna.

– Kyllä siinä rima värisee ja sen takia on tärkeää, että hallitus budjettiriihessä paneutuu asiaan ja sikäli, kun on tarvetta ja nyt näyttää että on tarvetta, päättää lisätoimista julkisen talouden tasapainottamiseksi. Tämän vuoden ennuste on yli sen, minkä komissio hyväksyy. Rima värisee, kannattaa varmistaa, että se pysyy paikallaan, pääjohtaja Olli Rehn toteaa MTV Uutisten haastattelussa.

EU:n "tarkkailuluokalle" joutuminen ei ole automaattista. Tilanteessa otetaan huomioon muun muassa vallitseva suhdannetilanne, tutkimusta ja innovaatioita edistävät toimet, julkisen talouden rahoitusasema sekä eläkeuudistukset.

Toistaiseksi rangaistuksia ei ole liian suurista alijäämistä, mutta EU voisi lätkäistä Suomelle esimerkiksi sakon, jos korjauksia ei tehtäisi.

Hallitus on toistaiseksi viestittänyt, että uusia sopeutuksia tehdään, jos tarvetta ilmenee. Sopeutukset tarkoittavat käytännössä leikkauksia ja verojen nostamista.

– Se, minkälaisella yhdistelmällä sopeutus tehdään,  on hallituksen ja eduskunnan asia, Rehn painottaa.

Pääosin hyviä uutisia

Suomen Pankilla oli tänään pääosin hyviä uutisia: talous kääntyy kohta kasvuun, inflaatio hidastuu ja suomalaisten ostovoima on kasvussa.

Talouskasvu ei hirveästi julkista taloutta auta, sillä kasvu on jäämässä selvästi alle kahteen prosenttiin tulevina kahtena vuonna.

Suomen Pankin ennusteen mukaan tänä vuonna bruttokansantuote supistuu 0,5 prosenttia. Vuonna 2025 taantuma olisi ohi ja talouskasvu vahvistuu 1,2 prosenttiin. Vuonna 2026 bruttokansantuote kasvaa ennusteen mukaan 1,7 prosenttia.

– Suomen talous virkoaa taantumasta pienin askelin. Talouskasvu jää silti tulevina vuosina vaimeaksi, toteaa Suomen Pankin vt. ennustepäällikkö Juuso Vanhala.

Suomen kehityksellä on useita jarruja.

– Tämä on myös pidemmän aikavälin näkymä. Suomessa on monia tekijöitä, jotka hidastavat kasvua. Näitä ovat väestön ikääntyminen, heikko tuottavuuskasvu, investointien vähäisyys ja osaavan työvoiman puute, Vanhala kertoo.

Kasvu voi olla ennusteita vahvempaa, jos esimerkiksi useat vihreän siirtymän energiainvestoinnit alkavat toteutua.

Suomea auttaisi myös se, jos EKP jatkaisi ohjauskorkojen laskemista tämän vuoden aikana.

Pääjohtaja Rehn muistuttaa, ettei EKP ole sitoutunut vielä mihinkään. Korkoja lasketaan, jos talousluvut sen mahdollistavat.

– Rahapolitiikassa ja korkopäätöksissä vaikuttavat jatkossa kolme asiaa: inflaation hidastuminen, pohjainflaatio eli energian ja ruoan hinnoista puhdistetun inflaation dynamiikka ja se, miten rahapolitiikan välittyminen vaikuttaa talouteen. Nämä ovat arvioinnissa keskeiset tekijät, Rehn selvittää.

Lue lisää: Orpo: "On täysin puppua väittää, että hyväosaiset eivät osallistu talkoisiin"

VTV: Lisätoimia julkisen talouden vahvistamiseksi tarvitaan

Kehysriihen päätökset julki: Kokonaisveroaste ei nouse, arvonlisävero kiristyy 25,5 prosenttiin

Orpo lisäsäästöjen tarpeesta: "Ei, ei ja ei"