Erityisesti tupakkaveron korotus syö hallituksen toimia tuloerojen kaventamiseksi. Hallitusneuvottelujen päätteeksi laaditut valtiovarainministeriön (VM) laskelmat osoittavat, että kaavaillut veronkorotukset haukkaavat jopa puoli prosenttia pienimmillä tuloilla sinnittelevien ihmisten käytettävissä olevista tuloista.
– Terveyspoliittiset ja verotuksella saatava hyödyt näyttävät tässä voittaneen tulonjakokysymykset. Sehän on arvovalinta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pasi Moisio.
Erityisesti vasemmistopuolueet ovat edellisten vaalikausien aikana varoittaneet korottamasta tupakkaveroa merkittävästi, sillä sen tiedetään iskevän suhteellisesti koviten pienituloisiin. Päähallituspuolue SDP kuitenkin kannatti tupakkaveron korotuksia vaaliohjelmassaan.
Hallitusohjelman toimet kasvattavat käytettävissä olevia tuloja eniten eläkkeiden ja perusturvan korotusten myötä. Käytettävissä olevat tulot nousevat pienituloisilla nettomääräisesti, mutta muutos on enimmilläänkin alle 0,7 prosenttia.
Laskelmia käytettäessä on otettava huomioon, että kaikki hallitusohjelmassa kaavaillut muutokset eivät sisälly vielä ensi vuoden budjettiin. Tupakkaveroon kaavaillut 200 miljoonan euron korotukset aloitetaan 50 miljoonan euron erällä, ja alkoholiverotukseen ei toistaiseksi kosketa.
Etuuskorotukset sen sijaan pannaan toimeen varsin nopeasti. Yhteensä 183 miljoonaa euroa maksavien eläkekorotusten kohdentumisesta kuitenkin päätettiin vasta neuvottelujen jälkeen, ja siltä osin laskelmat voivat hieman elää. Takuueläkkeen täysi määrä nousee 50 euroa, kun ministeriön toukokuun lopun laskelmissa korotuksen suuruudeksi oletettiin 25 euroa.
Tuloeroihin ei dramaattista muutosta
Hallitusneuvottelujen päätteeksi laadittu laskelma antaa mittaluokan ja suunnan siitä, miten tuloerot hallituksen toimien perusteella kehittyvät, arvioi Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen.
– Kokonaisuus on varmasti jossain määrin tuloeroja kaventava. Mitään dramaattista muutosta ei kuitenkaan tässä vaiheessa näy, Kärkkäinen toteaa.
Nettotulot laskevat toimien myötä vain kahdessa ylimmässä tulokymmenyksessä, ylimmässäkin korkeintaan prosentin neljäsosan. Tuloverotukseen tehtävät muutokset nostavat osaltaan käytettävissä olevia tuloja miltei kaikissa tulokymmenyksissä.
Käytettävissä olevien tulojen muutosta kuvataan vakiintuneesti tulokymmenysten avulla. Jokaiseen kymmenykseen kuuluu kymmenen prosenttia koko asuntoväestöstä.
Esimerkiksi vuonna 2016 pienituloisimmassa kymmenyksessä yhden hengen taloudessa nettotulot olivat kuukausitasolla alle 1 150 euroa kuukaudessa. Tällaisilla tuloilla prosentin kasvu tarkoittaa 11,50 euron lisätuloa kuukaudessa.
Kärkkäinen huomauttaa, että käytettävissä olevien tulojen muutos voi vaihdella hyvin paljon tulokymmenysten sisällä. Alimpiin tuloluokkiin lukeutuu tyypillisesti sekä opiskelijoita että eläkeläisiä. Hallituksen etuuskorotukset kohdistuvat voimakkaammin eläkeläisiin, opiskelijoiden tulojen nousu jää pieneksi.
Ja jos henkilö ei tupakoi, käteen jäävien tulojen muutos luonnollisesti nousee laskelmaa korkeammaksi.
Toimeentulotuen loukusta pääseminen voi kannustaa työntekoon
Tuloerojen pienentäminen on yksi hallituksen talouspolitiikan keskeisistä tavoitteista. Hallitus tavoittelee suunnanmuutosta edelliseen vaalikauteen nähden.
Kärkkäisen ja THL:n Jussi Tervolan valtioneuvoston kanslialle viime vuonna laatima selvitys osoitti, että vuosina 2015–2018 talouspolitiikka oli staattisissa laskelmissa lievästi tuloeroja kasvattavaa. Kun laskelmissa otettiin huomioon työllisyyden kehitys, tuloerojen kasvu painui lähelle nollaa.
Nykyisen hallituksen ohjelman toimien tuomaa tuloerojen kaventumista voidaan puolestaan kuvata maltilliseksi.
– Loppujen lopuksi hallituksen kokonaistulos riippuu tuloerojen osalta siitä, mitä työllisyydelle käy. Jos hallitus saa ihmisiä työttömyydestä työllisyyteen, tuloerojen kapeneminen voi olla paljon merkittävämpää kuin tässä vaiheessa esitellyt toimet, Kärkkäinen toteaa.
Hänen mukaansa tiedossa olevissa hallituksen toimissa ei ole mitään sellaista, joka toisi mittavia dynaamisia vaikutuksia esimerkiksi työllisyyteen. Ansiotuloverojen kevennykset voivat jonkin verran edistää työllisyyttä, mutta toisaalta etuuksien korotus voi syödä työllistymisintoa.
Tutkimusprofessori Moisio kuitenkin huomauttaa, että esimerkiksi työmarkkinatuen korotus voi jopa kasvattaa työnteon kannustimia, mikäli korotuksen ansiosta toimeentulotuen käytön tarve vähenee.
– Ensisijaisiin etuuksiin on rakennettu yhteensovitukset ansiotulojen kanssa. Toimeentulotuesta ne puuttuvat, koska se on tarkoitettu tilapäiseksi ja kriisitilanteisiin, Moisio toteaa.
Hänen mukaansa edellisen vaalikauden indeksijäädytykset ovat siirtäneet painopistettä niin sanotuista ensisijaisista etuuksista toimeentulotuen suuntaan, vaikka sitä ei ole tarkoitettu pitkäaikaisen toimeentuloon.