Raportti: Köyhimmät kärsisivät sosiaaliturvaleikkauksista eniten

Raportin mukaan kaikkein pienituloisimmissa eli ensimmäisessä ja toisessa tulokymmenyksessä yli puolella ihmisistä tulot pienentyisivät.

Kolmannessa tulokymmenyksessä tulot supistuisivat runsaalta kolmannekselta ihmisistä.

–  Tästä eteenpäin toimien vaikutukset pienenisivät tulokymmenyksittäin niin, että ylimmässä kymmenyksessä ne koskettaisivat enää vain noin viittä prosenttia ihmisistä, sanoo erikoistutkija Joonas Ollonqvist THL:stä tiedotteessa.

Lue myös: Krista Kiurun johtama sosiaali- ja terveysvaliokunta "kaaoksessa" – väittely kuului käytävälle asti

Ensimmäiseen tulokymmenykseen kuuluvat ihmiset, joiden vuositulot ovat korkeintaan noin 14 500 euroa.

Toisessa kymmenyksessä vuositulot ovat noin 14 500–17 400 euroa ja kolmannessa noin 17 400–20 400 euroa.

Ylimmässä kymmenyksessä vuositulot ovat vähintään noin 46  300 euroa.

Tulot on muodostettu laskemalla yhteen kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot ja jakamalla summa kotitalouden kulutusyksiköiden määrällä.

Kulutusyksiköiden määrä riippuu kotitalouden koosta.

Voimakkaimmat vaikutukset työttömiin ja opiskelijoihin

THL:n arviossa on huomioitu se, että kaikkein pienituloisimmille toimeentulotuki korvaisi leikkaukset.

Laskennalliseen toimeentulotukeen oikeutettujen määrä kasvaisi arviolta 27 prosenttia eli jopa noin 100 000 hengellä.

Eri väestöryhmissä sosiaaliturvan leikkausten yhteisvaikutukset kohdistuisivat THL:n mukaan suhteellisesti voimakkaimmin työttömiin ja opiskelijoihin.

Lue myös: Purra kritisoi oppositiopuolueiden talousehdotuksia: "Poliittisesti vastuuton"

Esimerkiksi vajaalla kolmanneksella työttömyysetuutta saavista tulot tippuisivat vähintään viisi prosenttia.

Opiskelijoista noin kahdella kolmasosalla tulot putoaisivat vähintään viidellä prosentilla, kun opintolainaa ei huomioida tuloina.

Jos opintolaina huomioidaan, tulot vähenisivät silti liki kolmanneksella opiskelijoista.

THL huomauttaa, että sen tekemissä arvioissa ei ole otettu huomioon hallituksen toimien mahdollisia työllisyysvaikutuksia.

Leikkaukset osuisivat myös eläkeläisiin

Petteri Orpon (kok.) hallitus suunnittelee leikkauksia muun muassa työttömyysturvaan, asumistukeen, kuntoutusetuuksiin ja toimeentulotukeen.

Lisäksi vuosina 2024–2027 jätettäisiin indeksikorotukset tekemättä merkittävään osaan sosiaaliturvaetuuksia.

Tämä niin sanottu indeksijäädytys tarkoittaa, että etuuksien ostovoima heikkenee, kun esimerkiksi ruoka kallistuu.

Eläkkeet ovat indeksijäädytysten ulkopuolella. Indeksijäädytys kuitenkin osuisi myös eläkkeensaajan asumistukeen, minkä seurauksena eläkeläisistä yli kymmenesosan tulot pienenisivät.

Lue myös: Krista Kiurun toiminta kuumentaa tunteita eduskunnassa: "Työpaikkakiusaamista"

Indeksijäädytyksiä on käytetty Suomessa aiemminkin. Nyt niillä on THL:n mukaan kuitenkin hyvin suuri taloudellinen vaikutus sosiaaliturvaa saaviin ihmisiin ja perheisiin, sillä hintojen nousu on ollut nopeaa.

Suomen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaan sosiaaliturvan leikkaukset eivät saa aiheuttaa samoille ihmisille tai jo valmiiksi heikommassa asemassa oleville kohtuutonta tilannetta.

–  Hallituksen ehdotukset sosiaaliturvan säästöistä kasautuvat kuitenkin voimakkaasti heikommassa asemassa oleville, mikä lisää eriarvoisuutta, täydentää tutkimuspäällikkö Jussi Tervola tiedotteessa.

"Muuttavat suomalaisen sosiaalipolitiikan suuntaa"

THL:n mukaan hallituksen kaavailemat sosiaaliturvan leikkaukset ovat monelta osin poikkeuksellisen suuria.

Toteutuessaan ne muuttavat suomalaisen sosiaalipolitiikan suuntaa yhdessä muiden hallitusohjelmassa esitettyjen uudistusten kanssa, THL arvioi.

Tutkimusprofessori Heikki Hiilamo THL:stä sanoo, että etuuksiin kohdistuvat säästöt ovatkin vain osa hallituksen esittämiä uudistuksia, jotka vievät kohti velvoittavampaa hyvinvointivaltion mallia.

–  Kaavaillut uudistukset korostavat yksilön ja perheiden omaa vastuuta toimeentulostaan.

Muutosten seuraukset ovat haitallisimpia niille, joilla ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia hankkia työtuloja tai lisätä työntekoa, Hiilamo sanoo tiedotteessa.

Hänen mukaansa sosiaalipolitiikan suunnanmuutoksen kannalta olennaista on, millaisen muodon ja sisällön hallitusohjelmaan kirjattu toimeentulotukiuudistus saa.

Hallituksen tavoitteena on puolittaa toimeentulotukea saavien määrä ja lisätä tuen vastikkeellisuutta.

–  Jos saajilla ei ole mahdollisuuksia itse parantaa tilannettaan, vastikkeellisuus johtaa jo lähtötilanteessa niukan toimeentulon heikentymiseen, Hiilamo sanoo.