Hallitus valmistautuu huhtikuun alun kehysriiheen koronakriisin varjossa.
Hallitukselle talousennustetta tekevä valtiovarainministeriön osastopäällikkö ja ylijohtaja Mikko Spolander arvioi, että Suomen talous supistuu vähintään viidestä kuuteen prosenttia tänä vuonna.
Luvut voivat olla rumemmat, jos talouden sulku kestää reilusti yli kolme kuukautta. Esimerkiksi entinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on puhunut jopa kaksinumeroisesta miinuksesta talouteen.
– Jos tämä jatkuu pitkälti yli kolme kuukautta, sitten tuon tyyppiset arviot voivat olla realistisia. Hyvin vaikea sanoa vielä tässä vaiheessa, MTV:n Uutisextrassa vieraillut Spolander sanoo.
Spolanderin mukaan OECD on arvioinut, että neljänneksen aikana talouden tuotannosta häviäisi noin 20 – 25 prosenttia liikkumiselle ja yrityksille asetettujen rajoitteiden sekä maailmantalouden kysynnän heikkenemisen vuoksi. Miten pohjalle Suomi voi sitten sukeltaa?
– Kaikki riippuu siitä miten pitkään liikkumisen ja liiketoiminnan sulkutoimet ovat voimassa joko Suomessa tai maailmalla. Jokainen kuukausi lisää tämäntyyppistä talouden jäähtymistä ja jämähtämistä tarkoittaa menetettyä tuotantoa noin puolestatoista kahteen prosenttia. Ne ovat äärimmäisen isoja lukuja. Siitä voi jokainen laskea kuinka paljon kolme kuukautta, neljä tai kuusi kuukautta tarkoittaa menetettyä tuotantoa.
Spolanderin mukaan Suomessa on edessä todennäköisesti parin kolmen kuukauden talouden sulku.
Yt-aalto pyyhkäisi Suomen yli
Yt-neuvottelut koskettavat jo nyt valtavaa määrää suomalaisia. TEM:n keräämien tietojen mukaan yt-neuvottelujen piirissä on jo yli 250 000 suomalaista. Todellisuudessa luku on suurempi, koska näissä tilastoissa eivät ole mukana pienet, alle kahdenkymmenen hengen yritykset.
Pelkät lomautukset iskevät ison loven maksettuina korvauksina valtion talouteen. Budjettirajoitetta ei nyt kuitenkaan ole. Hallitus menee terveys edellä ja samaan aikaan yrityksiä yritetään auttaa akuutissa tilanteessa eri tavoin. Viimeksi tällä viikolla yritysten suora tuki nousi miljardiin euroon.
Pahimman kriisivaiheen jälkeen hallituksen pöydälle palaavat kuitenkin samat talouden ongelmat kuin ennen koronakriisiä, myös työllisyysasteen nosto, Spolander muistuttaa.
– Tästä tulee nyt hyvin pitkä häntä. Meidän velka-asteemme tulee nousemaan dramaattisesti näiden toimien seurauksena. Talous sukeltaa ja verotulot jäävät pienemmäksi, mutta samaan aikaan julkiset menot kasvavat aika paljon. Se lasku joudutaan maksamaan ja sen laskun myötä me tarvitsemme suurempaa taloudellista aktiviteettia ja isompaa työllisyyttä.
Kova loppulasku koronasta
Koronakriisin loppulasku voi olla yhtä paha kuin 90-luvun lama, mutta talousasiantuntija haluaa myös rauhoitella.
– Suomen kohdalla ei ole sellaista hätää, että olisimme ajautumassa maksuvalmiuskriisiin julkisessa taloudessa. Kaikki maat ovat samassa tilanteessa. Keskuspankit ympärillä maailmaa ovat valmiita tukemaan kehitystä tällä hetkellä ja piikki on auki ikään kuin kaikkialla. Suomen suhteellinen asema ei tässä muutu.