Suomi joutuu ottamaan miljardeja lisää velkaa koronakriisiin – asiantuntijan mukaan kolme riskiä nousevat valtionvelan kasvuakin suuremmiksi

Tähän mennessä koronakriisin vuoksi on lomautettu jo yli 100 000 työntekijää ja uusia työttömiä on noin 14 000.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen sanoo, että jo ennen koronakriisiä julkisen talouden kestävyys oli suuri huolenaihe, mutta nyt se on kasvanut entistäkin suuremmaksi.

Helsingin yliopiston taloustieteen professorin Roope Uusitalon mukaan verotulojen putoaminen, työttömyysmenojen kasvu sekä yritysten tukemiseen ja mahdollisesti myöhemmin kysynnän elvyttämiseen käytetyt varat varmasti nostavat valtion velkaa tuntuvasti.

Suomen Pankin arvion mukaan Suomen talous voi supistua jopa 13 prosenttia tänä vuonna. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla puolestaan arvioi, että Suomen bruttokansantuote voi supistua tänä vuonna jopa 5 prosenttia koronaviruspandemian takia.

– Voidaan sanoa, että nyt on todellakin syytä huoleen. Jos Suomen kestävyysvaje oli jo ennen koronakriisiä kestämätön, niin nyt se on täysin kestämätön. On iso työ saada julkinen talous kestävälle uralle. Taskut on käännettävä, että rahaa löytyy, Pakarinen sanoo.

Lue myös: Kommentti: Onko miljardi paljon vai vähän? MTV Uutiset purki koronakriisiriihen annin pala palalta

Miten Suomen talous pääsee jaloilleen koronakriisin jälkeen? "Onko sillä niin väliä, onko velkaa 100 vai 150 miljardia?"

Talous vauhtiin

Pakarisen mukaan tällä hetkellä tärkeimpänä haasteena on koronakriisin saaminen haltuun. Vasta sen jälkeen nähdään, onko Suomen talouden tilanne huono vai äärimmäisen huono.

Lue myös: Suomen Pankin raju ennuste: Suomen talous voi supistua jopa 13 prosenttia tänä vuonna

Vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, paljonko valtion velan tarve on. Velkaa on tällä hetkellä ennestään 140 miljardia euroa, ja Suomen velkaantuminen on jatkunut yhtäjaksoisesti jo 11 vuotta. On väläytetty, että velka saattaa nousta koronakriisin myötä 150-160 miljardiin euroon.

Uusitalon mukaan valtion velan kasvu ei ole suurin taloudellinen riski.

– Suurempia riskejä ovat tuotantokapasiteetin tuhoutuminen, pitkäaikaistyöttömyyden kasvu ja epidemian aikaansaama epävarmuus tulevasta kehityksestä, Uusitalo sanoo.

Uusitalon mukaan, mikäli onnistutaan välttämään tuotantokapasiteetin tuhoutuminen konkurssien mukana ja työttömyyden kasvu sekä samalla taltuttamaan epidemia, on harjoitettu onnistunutta talouspolitiikkaa, vaikka valtion velka kasvaisikin merkittävästi.

Pakarinen muistuttaa, että yksi Suomen suurimmista haasteita on se, että työikäinen väestö vähenee koko ajan ja yli 80-vuotiaiden osuus kasvaa. Ikärakenteen tuomat ongelmat yhdistettynä koronakriisiin ei ole hyvä yhtälö. Hän näkee ratkaisun akuuttiin kriisiin siinä, että talouden rattaisiin saataisiin taas vauhtia.

– Mahdollisuuksien mukaan pitäisi lähteä purkamaan rajoitteita, sillä mitä aiemmin saadaan talous pyörimään, sitä paremmat ovat elpymismahdollisuudet, Pakarinen pohtii.