Kylmä tuuli puhaltaa pohjoisesta jäälle, mutta se ei kalamiehiä haittaa. Juho Ojaharju ja Markus Sällinen purkavat auton perältä tiiliskivet, naruniput, nuotiovärkit ja tietenkin jääkairat. Sitten kokeilemaan kestääkö Friisin saaren edustan jää.
– Kyllä se kestää, jos sinne vain pääsee... Vettä on tässä edustalla, selvittää Sällinen jäälle pyrkiessään.
Metri, pari rannasta ja jää on jo oikein lujaa. Tuuli on puhaltanut vähäiset lumet pois, joten kulku on helppoa. Eikä nyt kauaksi pyritäkään: tarkoitus on virittää muutama avanto, joihin voi upottaa kansalaisten tuomat joulukuuset.
– Tämä on itse asiassa vanha tapa, sanoo kala-asiantuntija Juho Ojaharju Suomen Vapaa-ajankalastajista.
– Laitetaan vesistöön turoja että saadaan lisättyä kalojen määrää ja toisaalta hyviä kalastuspaikkoja, selvittää Ojaharju.
Rantarakentaminen vienyt kutupaikat
Suomessa on siis elvytetty vanha kututuroihin liittyvä perinne. Joulukuuset lasketaan loppiaisen tienoilla jään alle, jolloin kuusista muodostuu kutualusta ahvenille. Miksi näin pitää tehdä?
– Nykyään rantarakentaminen ja ruoppaaminen on hävittänyt vanhat, luontaiset kutualustat ahvenilta. Kun jään alla on vaikkapa joulukuusi, ahvenen mäti ei valu meren pohjalle ja tuhoudu siellä, vaan se jää kuusen oksille. Siitä syntyy sitten lisää kalanpoikasia, selostaa Ojaharju.
Turo-asiantuntijat Juha Ojaharju ja Markus Sällinen virittävät narut ja tiiliskivet valmiiksi.
Kansalaisia vanha perinne kiinnostaa.
– Asia ei kyllä ole tuttu, mutta joku käsitys on olemassa, että kalat tarvitsee tuommoista suojaa kutemiseen. En ole vain ikinä tajunnut, että joulukuusia voi siihen käyttää! kertoo perheineen liikkeellä oleva Topi Martinoff.
Ojaharju ja Sällinen opastavat tulokkaita. Käteen annetaan tiiliskivi ja narunpätkä. Tavoitteena on sitoa kuusi kiinni tiiliskiveen, jolloin se jää pohjan tuntumaan eikä nouse pintaan.
– Viime vuonna kun oli turot laitettu tänne, täällä oli heti paljon enemmän pilkkijöitä niiden turojen ympärillä, kertoo Sällinen.
Hetkinen! Tuovatko turot saman tien lisää kaloja turo-alueelle?
– Kyllä! Kun kuuset pöyhivät pohjaa, sieltä nousee surviaisia ja muuta ravintoa. Kyllähän se kiinnostaa kaloja saman tien, kertoo Sällinen.
Lupa tarvitaan, Helsingissä hankalaa
Mihin tahansa joulukuusia ei voi upottaa. Lupa tarvitaan vesialueen omistajalta: Friisin saaren tapauksessa Kokkolan kaupungilta.
– Täällä lupa tuli helposti, samoin Vaasassa. Mutta esimerkiksi Helsingissä lupaprosessi tuntui niin hankalalta, että emme ole sinne lähteneet viemään tapahtumaa lainkaan, sanoo Ojaharju.
Topi Martinoff piti ajatusta joulukuusen muuttumisesta hyötyjätteeksi erinomaisena.
Ennen vanhaan lupia ei tietenkään kyselty, kun jokainen toimi omiin nimiinsä.
– Varmaan vieläkin moni tekee turoja omaan kalapaikkaansa tietäen, että sitten sieltä tulee ahvenia keväällä, arvioi Sällinen.
Jussi, Suvi ja Ella Nygård ovat lähteneet porukalla tuomaan Ellan pikku-kuusta jäälle.
– Kerrottiin Ellalle, että kuusestä tulee nyt kalojen koti, sanoo Suvi Nygård.
– Tämä on tosi hieno idea! Joulukuusien uusiokäyttöä parhaimmillaan, kehuu Jussi Nygård.
Porukkaa ja perheitä alkaa virtaamaan turo-paikalle reippaammin, kun kello lähestyy puolta päivää. Moni tuntuu innostuvan asiasta.
– Eihän sitä tiedä, vaikka tulisi itsekin ongelle tänne sitten, miettii Topi Martinoff.
Nygårdien perhe halusi näyttää Ella-tytölle, miten pikkuinen joulukuusi muuttuu kalojen kodiksi.