HKL kertoi tänään, minne sen viisi liikenteestä poistettua raitiovaunua toimitetaan. Yksi lähtee vanhusten iloksi, kolme luomaan uutta kaupunkikulttuuria Mikkeliin ja Helsinkiin ja viides entisöidään museoliikenteen käyttöön.
Raitiovaunu 320 on rakennettu vuonna 1955. Tänään se oli näytillä Vartiokylän varikolla: Kuljettajan tuolilla istuvat leveästi hymyillen Kustaankartanon palvelutalon johtaja Tarja Sainio ja ylihoitaja Päivi Markkanen.
– Aivan mieletöntä. Se lähti pienestä ajatuksesta ja nyt meillä on iso raitiovaunu. Onhan se huikeaa, Sainio riemuitsee.
– Eipä olisi uskonut että Kustaankartano saa oman raitiovaunun. Me olemme aivan innoissamme. Odotamme, että saamme sen kotiin ja päästään suunnittelemaan sille omaa käyttöä.
"Hetki ratikassa ja todetaan, että olemme perillä"
Kaksikko kertoo, että Kustaankartanon asiakkaat ovat syntyneet silloin, kun ratikalla oli vielä iso merkitys. Sen muisteleminen on isossa roolissa.
– Ratikkahan toimii aivan mainiosti meidän muistisairaille. Kun tulee koti-ikävä ja he odottavat, että juna lähtee tai auto lähtee. Nyt lähtee ratikka. Menemme sinne odottelemaan, että päästään kotiin ja sitten voimmekin olla hetken ratikassa ja todeta, että nyt olemme perillä. Sitten palataan takaisin omaan kotiin Kustaankartanoon, pohtii Markkanen.
– Ajattelimme myös, että käytämme tätä rekvisiittana, kun meillä on isoja juhlia ja pidämme kesällä kahviloita ja muuta. Ideointia on valtavasti. Minusta on ihanaa, että Kustaankartanossa suunnitellaan jo verhoja raitiovaunuun, että saadaan tästä viihtyisä ja kotoisa, Sainio kertoo.
Taina Sainio ja Päivi Markkanen.
Kaksi entistä rahastajaa asukkaina
Raitiovaunu laitetaan B- ja C-talon väliin. Sinne tulee tietysti pysäkki ja laiturialue. Virallisesti raitiovaunu otetaan käyttöön Helsinki-päivänä.
– Meillä on tuolloin Helsinki-festarit ja palaamme 50-luvulle. Silloin tämä ratikka on isossa roolissa.
Erityisesti kaksi Kustaankartanon asukasta pääsee kokemaan jotain menneestä.
– He ovat entisiä rahastajia, joiden on aika vaikea päästä enää muuten raitiovaunuun, Tarja Sainio kertoo.
– Jos mahdollista, he ovat kunniavieraita, kun raitiovaunu otetaan käyttöön Helsinki-päivänä, Päivi Markkanen jatkaa.
Hakijamäärä yllätti HKL:n
Raitiovaunu hakemuksia tuli yhteensä 94. HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski kertoo, että määrä yllätti positiivisesti. Lehmuskosken mukaan vaunuja voidaan luovuttaa jatkossakin, mutta seuraavaksi arvioidaan tulevia kokemuksia. Aikaisemmin vanhat vaunut ovat menneet museolle tai Stadin Ratikoille, joka hoitaa museoliikennettä Helsingissä.
– Joskus kauan, kauan sitten historiassa on muutama raitiovaunu annettu kesämökeiksi. Siitä tuli vähän pahaa verta. Niistä ei pidetty huolta, ja ainakin osa tuli romuiksi. Nyt idea oli, että löydämme vastuullisia vastaanottajia, jotka pitävät huolta vaunuista, niin että ne säilyvät hyvässä, raitiokulttuurin arvoisessa kunnossa, Lehmuskoski sanoo.
Perävaunu 615 vuodelta 1916 luovutetaan Stadin Ratikoille ja tavoitteena on entisöidä vaunu sen historiaa kunnioittaen. Vaunu tullaan näkemään museolinjalla 2010-luvulla. Vaunu 11 sekä perävaunu 521 menevät puolestaan Mikkelin kaupungille ja Mikkeli-puistolle.
Taina Riikonen ja Mikko Mykkänen.
Yökaraokea ja elokuvafestivaali
Teurastamo-pysäkkikyltti heiluu Mikko Mykkäsen ja Taina Riikosen käsissä.
– Me viemme tämän jo nyt Teurastamolle, että saamme pöhinää aikaiseksi. Maaliskuussa saamme ratikan paikalle, kertoo tuotantojohtaja Mykkänen The Helsinki Distilling Companysta.
Varapuheenjohtaja Tanja Riikonen puolestaan edustaa Allegra Lab:ia. Tahot tekevät yhteistyötä ja tarkoituksena on tuoda vaunu 91:een tiede, taide, kulttuuri ja Helsingin kaupungin historiaa vaaliva toiminta yhdistettynä tislaamo-ravintolan toimintaan. Luvassa on elokuvafestivaali, yökaraokea ja vaikka mitä.
– Myös kokeellisen äänitaiteen klubi on suunnitteilla. Ihminen voi tehdä, mitä ääntä milloinkin. Voi myös soittaa tätä ratikkaa, Riikonen sanoo.
Vuonna 1923 rakennettu vaunu on hyvässä kunnossa ja arvokkaan oloinen. Mikko Mykkänen katsoo tyytyväisenä ympärilleen.
– Yritämme pitää vaunun sisältä mahdollisimman paljon lähellä alkuperäistä kuntoa. Jonkun verran joudumme laittamaan valoja ja sähköjuttuja toisella tavalla.
– Tämä on älyttömän hieno mahdollisuus tehdä, vaikka mitä kummallista ja hauskaa ja elävöittää kaupunkilaisten elämää. Ihan älyttömän kiva, kaksikko hehkuttaa.
1:59
