Vakavat ongelmat muistissa tai muussa ajattelussa eivät kuulu "normaaliin ikääntymiseen". Mutta miten tavallinen ihminen osaa vetää rajan tavallisen ikääntymisen ja lääkärin apua vaativien sairauksien välille? Aiheesta kirjoitti Reader's Digest.
Iän myötä terveenkin ihmisen aivosolut hidastuvat, mikä voi näkyä esimerkiksi asioihin reagoimisen ja ajatusprosessien hidastumisena. Yksilöllisiä eroja toki on, ja joillakin niin snaotusti leikkaa kuolemaansa asti yhtä terävästi kuin nuorilla päivillä.
Jos kognitiiviset ongelmat eli ajattelun ja muistin häiriöt alkavat selvästi haitata päivittäisten asioiden hoitamista, on syytä mennä lääkärin puheille.
Lähimuisti katoaa
Alzheimerin taudilla on varhaisvaiheessa yksi melko selvä varoitusmerkki: lähimuisti heikkenee. Se voi tarkoittaa esimerkiksi äsken tapahtuneiden keskusteluiden tai sovittujen asioiden unohtamista. Ihminen saattaa myös toistella kysymyksiä moneen kertaan tai laittaa tavaroita vääriin paikkoihin.
Alzheimerin taudissa muistin menetys kohdistuu yleensä lähimenneisyyteen, mutta muun tyyppisissä muistisairauksissa ja etenkin sairauden edetessä mielestä voi häipyä myös enemmänkin kauan sitten tapahtuneita asioita.
Sanat unohtuvat alituiseen
On tavallista, että joskus sanoja tai nimiä joutuu vähän hakemaan. Jos päivittäin käytössä olevia sanoja tai termejä joutuu kuitenkin jatkuvasti tapailemaan, lienee syytä miettiä, mistä se johtuu.
Tällaiset oireet voivat kieliä esimerkiksi Alzheimerin taudista, muista neurodegeneratiivisista sairauksista tai aivovamman tai -infarktin aiheuttamista vahingoista.
Autolla ajaminen vaikeutuu
Muistisairaus vaikuttaa myös kykyyn ajaa autolla. Itse sitä ei välttämättä aluksi huomaa, mutta usein läheiset kiinnittävät huomiota vaikeuksiin ratin takana. Liikenteessä toimimista hankaloittaa paitsi muistin pätkiminen, myös päätöksentekovaikeudet, jotka niin ikään ovat luonteenomaisia esimerkiksi Alzheimerille.
Mieliala ja käytös muuttuu
Masentuneisuus ja apaattisuus voivat ikäihmisillä olla merkki ongelmista aivojen kognitiivisissa toiminnoissa. Taustalla on muutoksia aivojen etulohkossa esimerkiksi Alzheimerin taudin tai muiden aivoja rappeuttavien tautien myötä. Käytännössä esimerkiksi aikaisemmin hyvin menevä ja harrastava ihminen saattaakin haluta pysytellä neljän seinän sisällä.
Kävely vaikeutuu
Muistisairaus voi tuoda mukanaan myös fyysisiä ongelmia esimerkiksi tasapainoon. Kaatumisriski on jopa yli kaksinkertainen Lewyn kappale -tautia sairastavilla ja kaksinkertainen Alzheimerin tautia ja verisuoniperäistä vaskulaarista kognitiivistä heikentymää sairastavilla. Näihin sairauksiin voi kuulua muun muassa kävelynopeuden hidastumista, askelpituuden lyhenemistä, hahmotushäiriöitä, näkökenttäpuutoksia, lihasjäykkyyttä ja vapinaa.
Hajuaisti heikkenee
Esimerkiksi Alzheimerin ja Parkinsonin taudin tiedetään heikentävän hajuaistia. On tutkittu, että kyky haistaa tavallisia tuoksuja, kuten savua, kahvia ja voimakkaan tuoksuisia kasveja, heikentyy jo ennen kuin sairautta on todettu.
Kuulo-ongelmat
Kuulon heikkenemiseen voi olla monia syitä liiasta vaikusta tulehdukseen ja puhjenneeseen tärykalvoon – eikä pidä unohtaa, että ikääntyessä ihan jokaisen kuulo heikkenee vähitellen. Ikäihmisillä huonokuuloisuus voi kuitenkin olla myös yhteydessä kognitiivisiin sairauksiin, aivoja rappeuttavat taudit saattavat nimittäin vaikuttaa aivojen kuuloaistimuksia käsittelevään osaan. Kuulokojeiden käytön tiedetään ehkäisevän ongelmia.
Lähteet: Reader's Digest, Käypä hoito, Alzheimerinfo
Hajamielinen vai muistisairas?
Mistä muistisairauden tunnistaa? Miksi lääkäriin menoa ei kannata viivytellä? Mitä voi tehdä, jos läheinen kieltäytyy menemästä muistitestiin? Miten muistisairauden etenemistä voi hidastaa? Yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall puhui aiheesta Hyvää Elämää -ohjelmassa huhtikuussa 2017.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.