Uuden terveysteknologian avulla vanhus voi ehkä elää paremmin ja pidempään omassa kodissa. Markkinoilla on jo laitteita, jotka esimerkiksi seuraavat eteisvärinää ja liikkeitä kotona.
Yli 85-vuotiaista suurin osa on monisairaita. Joukossa on muun muassa syöpä- ja sydänsairaita sekä dementikkoja. Kun väestö vanhenee entisestään, terveydenhuollon kustannukset ja ihmisten elämänlaatu ja yleinen hyvinvointi ovat haasteen edessä.
– Aikaisessa vaiheessa tehtävällä diagnoosilla on valtava merkitys. Olennaista on huomata henkilön passivoituminen tai sairauden ensimmäiset oireet. Ajoissa aloitetulla lääkityksellä voidaan merkittävästi parantaa vanhusten elämänlaatua ja hidastaa esimerkiksi muistisairauksien etenemistä, varadekaani Raimo Sepponen Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulusta sanoo.
Sairauksien ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn voi saada apua ikäihmisten tarpeisiin kehitetystä terveysteknologiasta, jonka historia ulottuu lähes 40 vuotta taaksepäin.
Ensimmäinen yksinkertainen avustava teknologia oli hätäpuhelin eli lankapuhelin, jossa oli hälytyspainike. Tästä kehittyneempi versio oli 1980-luvun lopulta alkaen yleistynyt turvaranneke tai turvariipus. Ongelmaksi jäi, että laitetta piti muistaa pitää mukana jatkuvasti.
Liiketunnistajalla varustettu matto Kustaankartanon vanhainkodissa vuonna 2008.
Viime aikoina on yleistynyt etämonitorointi. Se on huomaamattomana käyttäjäystävällisempää kuin mukana pidettävät tai päälle puettavat turvalaitteet.
– Esimerkiksi unen laatu on tärkeä mittari hyvinvoinnin kannalta ja sitä voidaan tarkkailla matkapuhelinyhteyksillä. Eteisvärinän seuraamista varten on puolestaan olemassa jo ihon alle implantoitava monitorointilaite. Sitten on erilaista puettavaa elektroniikkaa, joka on vaivattomampi ottaa käyttöön, mutta ei yhtä luotettavaa.
Yksin elävien ikäihmisten kotona asumista voidaan tukea monenlaisin teknologisin sovelluksin.
– Henkilön toimintaa kotona seurataan vaikkapa liikeanturein ja jos niiden lähettämät tiedot osoittavat liikkumisen vähentyneen tai loppuneen tai muuta poikkeavaa, kuten yöllisien wc-käyntien lisääntymistä, tiedetään, että jotain on kenties tapahtunut, Sepponen kertoo.
Omaisille tieto läheisen liikkeistä
Etämonitoroinnissa olennaista ja usein käyttäjälle tärkeää on, että hänen ei itse tarvitse aktiivisesti tiedostaa, että hänen hyvinvointiaan seurataan.
Keskuslaitteen painikkeella voi tarvittaessa kutsua apua.
Espoolaisen Maija Kaukorannan kotiin on asennettu liiketunnistimiin perustuva OMAseniori-turvapalvelu. Liiketunnistimet keräävät tietoa Kaukorannan liikkumisesta ja esimerkiksi jääkaapin oven avaamisesta. Sovellus reagoi poikkeamiin aktiivisuudessa lähettämällä viestin Kaukorannan läheiselle.
– Minulle riittää, että tunnen oloni turvalliseksi ja lähipiirini kokee samalla tavalla. En ajattele niitä “vartijalamppuja” sen enempää, 95-vuotias Kaukoranta sanoo.
– Robotit yleistynevät yksineläjille turvaa tuovina seuralaisina. Merkittävin apu kotona asuville ikäihmisille tulee kommunikaatioteknologian suunnalta, kun isoruutuinen televisio saadaan osaksi näköpuhelinverkkoa. Implanttien hinnat tulevat reippaasti alas kilpailun kasvaessa, Aalto-yliopiston Sepponen ennustaa.
Maija Kaukoranta ei kaipaa arkiaskareisiinsa ainakaan vielä apua.
– Pärjään hyvin, kun minulla käy kerran viikossa siivooja. Teen itse ruokaa, käyn kaupassa ja tapaan ystäviä. Jos kokisin, etten enää pärjää kotona, voisin hyvin mennä vanhainkotiin. Mutta nyt on hyvä näin, hän sanoo.
Lähde: Terveysoperaattori Oy