Vankilapsykologin uutuuskirja: Rikollispomoilla on usein psykopaattisia piirteitä – "Ei tunne empatiaa, katumusta tai syyllisyyttä"

Näin toteaa oikeuspsykologi Pia Puolakka juuri julkaistussa kirjassaan Narsistit vankilassa, oikeuspsykologin kertomuksia persoonallisuushäiriöistä (Deadline Kustannus Oy). Puolakka kohtaa työssään vankilapsykologina paljon psykopaatteja ja narsisteja.

Kirjasta selviää, että isolla osasta vangeista on persoonallisuushäiriöitä. Puolakan mukaan myös rikollisjengien johdossa on psykopaattisia piirteitä omaavia henkilöitä.

"Kukaan ei päädy vahingossa vankilaan"

Puolakka tapasi itse ensimmäistä kertaa psykopaatin ollessaan tekemässä ensimmäistä vankilapsykologin sijaisuuttaan yhdessä Suomen vankiloista.

Hänelle selvisi tuolloin, että vanki piti itseään suurmiehenä ja tällä oli paisunut omanarvontunto, mikä on yksi psykopatian tunnusmerkeistä.

Puolakka on tehnyt töitä vankilapsykologina useissa eri vankiloissa. Vuodesta 2017 lähtien hän on ollut töissä Rikosseuraamuslaitoksen Keskushallintoyksikössä asiantuntijatehtävissä.

– Kokemukseni mukaan vankilaan ei kukaan päädy vahingossa, ja tämä koskee niin asiakkaita kuin työntekijöitä.

Lue myös: Mistä tunnistaa psykopaatin? Asiantuntija: Tunnistaminen voi olla erittäin vaikeaa: "Olen itsekin uskonut aika uskomattomia selityksiä"

Suomen vankiloissa satoja psykopaatteja

Puolakka kuvaa kirjassaan, että psykopaateilla on kadehdittavan horjumaton omanarvontunto ja itsevarmuus.

– Monelle ihmiselle soisin vähän enemmän noita ominaisuuksia, mutta psykopaatin kohdalla ne ovat vaarallisia. Niiden päälle rakentuu vääränkaltainen oikeus tehdä aivan mitä vaan toisista ihmisistä piittaamatta.

Narsistisia ja psykopaattisia ihmisiä on muuallakin kuin vankiloissa, samoin kuin persoonallisuushäiriöisiä ihmisiä.

Helinä Häkkänen-Nyholm on julkaissut aiemmin kirjan Psykopatia, jossa esitettiin arvio, että vangeista 15–25 prosenttia on psykopaatteja, henkirikosten tekijöistä 30 prosenttia ja sarjamurhaajista 90 prosenttia.

Suomen vankiloissa istuu vuosittain noin 3000 vankia. Kirjan mukaan heistä 450–750 on psykopaatteja. Kokonaisväestössä psykopaatteja on yksi prosentti.

– Kun väestöstä yksi prosentti on psykopaatteja, niin vangeista 16 prosentilla on psykopaattisia piirteitä. Vakaviin henkeen ja terveyteen kohdistuneisiin rikoksiin syyllistyneistä 30 prosentilla todetaan psykopaattisia piirteitä, Puolakka sanoo.

Narsistisia ja antisosiaalisia persoonallisuushäiriöisiä on arvioiden mukaan 5–15 prosenttia kokonaisväestössä.

Lue myös: Narsistien uhrit kertovat elämästä väkivaltaisessa helvetissä: "Hänellä oli tarkat suunnitelmat siitä, miten murhaa minut"

Vangeilla usein traumaattisia elämänkokemuksia

Usein vangit ovat kokeneet aiemmin elämässään traumaattisia kokemuksia ja näitä löytyy heidän ajattelu- ja toimintatapojen taustalta.

Ihminen toistaa usein saamaansa kohtelua, eli kenenkään meidän käyttäytymisemme ei tule tyhjästä.

– Vaikka traumaattinen lapsuus on klisee, niin voin allekirjoittaa sen, että vangeista suurimman osan elämäntarinassa on useita traumaattisia kokemuksia, Puolakka kirjoittaa.

Puolakan mukaan traumanäkökulma on yksi tapa selittää rikollista käyttäytymistä ja aggressiivisia sekä uhmakkaita toimintamalleja.

– Ne johtavat epäonnistumiseen niin kutsutussa tavallisessa elämässä. Traumanäkökulmasta puhutaan erityisesti naisvankien kohdalla, mutta miesvankien taustat ovat myös hurjia, hän toteaa.

Lue myös: Mikä on epävakaa persoonallisuushäiriö?

"Ei ole synnynnäistä pahuutta"

Niin kutsuttuja rikollisuusgeenejä on etsitty vuosien ajan. Sellaisia ei ole löytynyt, mutta tiedossa on, että tietyt persoonallisuuden piirteet voivat olla riskialttiita.

Osa persoonallisuuden piirteistä selittyy perinnöllisillä tekijöillä, mutta Puolakan käsityksen mukaan ympäristövaikutuksilla on vähintään yhtä suuri osuus rikollisen käyttäytymisen selittämisessä.

– Omaan maailmankuvaani ei ole koskaan mahtunut ajatus synnynnäisestä pahuudesta. Ajattelen, että kaikki syntyvät tähän maailmaan hyvinä ja puhtaina.

Psykopaattien elämäntyyli on vastuutonta

Antisosiaalisuus, narsismi ja psykopatia kietoutuvat toisiinsa, todetaan kirjassa.

– Psykopatiassa antisosiaalisten ja narsististen piirteet ilmenevät äärimmäisen vahvoina. Psykopatia on siis miellettävissä narsistisen ja antisosiaalisen persoonallisuushäiriön äärimuodoksi, eikä sitä sellaisenaan olekaan virallisissa diagnoosiluokituksissa, Puolakka kirjoittaa.

Psykopatiaan kuuluu ylivertainen minäkäsitys, tunnekylmyys ja piittaamattomuus muista ihmisistä. He tavoittelevat itselleen etuja ja ovat sitä tavoitellessaan kykeneviä mihin vain.

– Psykopaatti ei tunne empatiaa, katumusta tai syyllisyyttä. Tämä näkyy tunteettomuutena ihmissuhteissa, välinpitämättömyytenä ja taipumuksena pikemminkin käyttää ihmisiä hyväksi omiin itsekeskeisiin tarkoitusperiin. Elämäntyyli on impulsiivista, loismaista ja vastuutonta, Puolakka kuvailee.

Omatunto ei kolkuta

Psykopaateille on myös tyypillistä se, että heidän omatuntonsa ei kolkuta, koska he ovat puhtaan itsekkäitä. He eivät välitä tekojensa seurauksista muille.

– Epäsosiaalista käyttäytymistä ja rikoksia voidaan tehdä ilman tunnontuskia, jos tällaisesta käyttäytymisestä tuntuu olevan itselle etua.

Lisäksi psykopaatit toimivat hetken mielijohteesta ja etsivät stimulaatiota.

– Keskeistä kokemukseni mukaan on se, että psykopaatti pystyy luomaan itsestään miellyttävän ja jopa älykkään ja vahvasti omanarvontuntoisen mielikuvan, vaikka todellisuudessa kuoren alla ei ole mitään aitoja tunteita, tavoitteita tai yhteyttä toisiin ihmisiin, Puolakka kuvaa.

Sopii rikollisjengin pomoksi

Psykopaateilla on hyvät puhelahjat ja sen vuoksi he sopivat moniin ammatteihin. Puolakan mukaan he sopivat tämän ominaisuutensa vuoksi hyvin myös rikollisjengin johtajaksi.

Alamaailmassa piirit ovat kovat ja armottomat, ja suhteissa on kyse hyötymisestä, ei ystävyydestä. Rikollismaailmassa ajetaan omia etuja ja huijataan muita.

– Psykopaatti osaa yleensä mustamaalata toisten maineen hetkessä. Ei ole harvinaista, että psykopaattinen vanki pystyy manipuloimaan henkilökuntaa ja jopa nostattamaan henkilökunnan jäsenet toisiaan vastaan.

– Psykopatiapiirteiset haluavat valtaa, joten uskoisin, että heitä on muihin rikollisiin verrattuna enemmän rikollisjärjestöissä.

Puolakka kertoo myös esimerkin termistä prosenttijengi, jolla rikollisjengejä kuvataan.

– Prosenttimerkki tarkoittaa yhtä prosenttia väestöstä, joka haluaa olla ammattirikollisia. Vastaava luku eli yksi prosentti on siis myös arvioitu olevan psykopaattien esiintyvyys normaalipopulaatiossa.

Puolakka ei ole löytänyt tutkimusta, jossa olisi selvitetty psykopatian esiintyvyyttä rikollisjengeissä, mutta hän pystyy vetämään jotain johtopäätöksiä siitä, miten jengit tyypillisesti käyttäytyvät ja toimivat.

– Näkisin asian niin, että jengeissä korkealla asemassa olevissa on paljon psykopatiapiirteisiä, mutta seuraajissa ja rivijäsenissä henkilöitä, jotka ovat hyväksikäytettävissä ja persoonaltaan heikompia. Heikommissakin jäsenissä voi olla narsismia, koska jengi on heillekin pönkitystä itsetunnolle.

Puolakan mukaan voidaankin todeta, että koko jengimaailma on luonteeltaan ja toimintatavoiltaan yksi iso psykopaattisesti toimiva yhteisö.

Lue myös: Mikä on persoonallisuushäiriö, mikä vain luonteenpiirre? ”Narsisti-sanasta on tullut lyömäase”

Vankilassa toimii vahvimman laki

Vankien yleisin diagnoosi on antisosiaalinen eli epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö, joka liittyy selvimmin rikolliseen käyttäytymiseen.

Antisosiaalisella käyttäytymisellä on yhteys myös narsismiin, ja erityisesti vakavaan narsismiin liittyy aggressiivinen ja väkivaltainen käyttäytyminen.

– Rikoksiin syyllistymisen ja persoonallisuushäiriöiden välillä on siis osoitettavissa yhteys.

Narsisti on omassa elementissän, kun hän etenee rikollisella uralla käyttämällä muita hyväkseen. Yleensä narsistit saavat ihailua ja kunnioitusta osakseen.

– Samaan aikaan johtajan paikalle pyrkii moni muukin narsistin kilpailija, ainakin rikollisessa maailmassa, Puolakka kirjoittaa.

– Vankilassa on todellakin oma hierarkiansa ja vahvimman laki. Usein vahvimmat ovat psykopatiapiirteisiä ja kovimmista rikoksista tuomittuja tai rikollisjengien johtajia.