Ryöstöt, kiristysrikokset ja pahoinpitelyt korostuvat tilastoissa tuomioiden syinä.
Alaikäisiä tuomittiin viime vuonna aiempaa useammin ehdolliseen vankeuteen, kertoo Tilastokeskus.
Sen julkaisemien rikostuomiotilastojen mukaan ehdollisten vankeusrangaistusten määrä 15–17-vuotiailla kasvoi viime vuonna 18 prosenttia verrattuna vuosien 2018–2021 keskiarvoon.
Viime vuonna ehdollisia vankeustuomioita annettiin alaikäisille lähes 480, kun vuosina 2018–2021 ehdolliseen vankeuteen tuomittujen alaikäisten määrä oli keskimäärin hieman alle 400.
Ehdottomia vankeusrangaistuksia tuomittiin viime vuonna nuorille yhteensä 30.
– Ehdottomia vankeusrangaistuksia tuomitaan nuorille yleisesti ottaen melko vähän, mutta myös niiden määrä on noussut 57 prosenttia verrattuna vuoteen 2018, Tilastokeskuksen yliaktuaari Laura Lipasti sanoo tiedotteessa.
Alaikäisenä rangaistukseen tuomituista yli 80 prosenttia oli poikia.
Ryöstöjen määrä kasvusuunnassa
Ehdollisia vankeustuomioita määrättiin viime vuonna eniten ryöstöistä ja pahoinpitelyistä. Yli puolet ehdollisista vankeuksista tuomittiin henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista tai ryöstö- ja kiristysrikoksista.
Viime viiden vuoden aikana ryöstörikoksista tuomittujen nuorten määrä on ollut viime vuotta korkeampi vain vuonna 2020.
Annetussa tuomiossa voi olla useita syyksiluettuja rikoksia. Niistä mahdolliselta rangaistukseltaan vakavin on tilastoissa päärikos.
Ryöstö oli alaikäisen tuomitun päärikoksena 100 kertaa ja syyksiluettuna rikoksena 131 kertaa.
– Ryöstöstä tuomittujen määrä on ollut kasvusuunnassa viimeisen viiden vuoden aikana. Myös muista ryöstörikoksista annettujen tuomioiden määrä on noussut, Lipasti sanoo.
Hovituomiot eroavat käräjätuomioista
Kaikkiaan ensimmäisessä oikeusasteessa eli käräjäoikeudessa annettiin viime vuonna vajaat 51 200 rikostuomiota. Se on kuusi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021.
Toisessa oikeusasteessa eli hovioikeudessa annetut tuomiot eroavat tilastojen mukaan aiempaa useammin käräjäoikeuden antamista tuomioista.
– Vuonna 2016 hovioikeuden antamista päätöksistä 78 prosenttia oli samoja kuin käräjäoikeudessa. Viime vuonna samojen päätösten osuus oli enää 72 prosenttia. Kehitys on ollut tasaisen laskevaa vuodesta 2016 saakka, Lipasti sanoo.