Vankiloissa on ollut tänä vuonna ennätyksellinen määrä alaikäisiä tutkintavankeina tai suorittamassa rangaistusta. Lapsivankien määrä on kaksinkertaistunut kymmenen vuoden aikana, mutta jyrkintä kasvu on ollut neljänä viime vuotena.
Kuluvana vuonna Suomen vankiloissa on istunut jo tähän mennessä 54 alaikäistä eli 15–17-vuotiasta nuorta. Se on enemmän kuin koskaan aiemmin.
Jos kehitys jatkuu samanlaisena, vuoden loppuun mennessä lapsia on päätynyt vankilaan 68. Harppaus viime vuoteen olisi tällöin puolitoistakertainen.
– Oletan tilanteen johtuvan siitä, että Suomi on polarisoitunut. Jos katsotaan erilaisia tutkimuksia, valtaosa suomalaisista nuorista voi oikein hyvin, Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Anna Arola-Järvi sanoo MTV Uutisille.
Arola-Järven mukaan polarisaatio näkyy kuitenkin esimerkiksi kouluterveyskyselyssä. Pieni ryhmällä nuoria on jo elämän alkuvuosista asti kerääntynyt erilaisia haasteita ja pulmia.
– Ja koska yhteiskunnassa ei ole pystytty riittävästi vaikuttamaan tähän, niin meillä on ryhmä nuoria, joka tekee paljon rikoksia ja joilla muutenkin on monenlaisia ongelmia.
Suomessa ei ole omaa vankilaa 15–17-vuotiaille vangeille.
Tällä hetkellä 16 lapsivankia
Vielä kymmenen vuotta sitten vuoden 2013 aikana vankiloissa istui 27 alaikäistä vankia. Vuodet eivät ole olleet veljiä keskenään ja lapsivankien määrä on vaihdellut aiemminkin eri vuosina.
Nyt lapsivankien määrä on lisääntynyt usean vuoden ajan huolestuttavasti.
– Vaikka alaikäisten vuosittainen henkilömäärä vankiloissa on suuri, samaan aikaan heitä on vankiloissa suhteellisen pieni joukko, Arola-Järvi kertoo.
– Tällä hetkellä vankiloissa istuu 16 alaikäistä vankia. Heistä kymmenen on tutkintavankeja ja kuusi suorittaa vankeusrangaistusta.
Alaikäinen joutuu Suomessa vankilaan ainoastaan vakavista rikoksista. Arola-Järven mukaan tyypillisimpiä rikoksia alaikäisillä vangeilla ovat ryöstöt ja henkirikokset.
– Valtaosa alaikäisistä vangeista on poikia, tyttöjä on aika vähän. He ovat tulevat meille kaikilta Suomen suunnilta, mutta enimmäkseen suurilta paikkakunnilta, Arola-Järvi kertoo.
Rikosseuraamuslaitos ei tilastoi sitä, mitä etnistä taustaa vangit ovat.
– Meillä ei ole sellaista tilastoa muuten kuin kansalaisuuden perusteella. Ihmiset saattavat olla Suomen kansalaisia, vaikka heillä olisikin monenlaisia etnisiä taustoja.
Lain mukaan alaikäiset pitää sijoittaa erilleen aikuisista vangeista.
Uusiminen lisääntynyt
Tilanne on huolestuttava. Entistä useampi nuori näyttää joutuvan vankilaan.
Lisäksi lapsivangit näyttävät uusivan rikoksia entistä useammin, sillä yhä useampi alaikäinen vanki päätyy uudestaan vankilaan saman vuoden aikana.
Viime vuonna joka viides alaikäinen vanki päätyi vankilaan uudestaan saman vuoden aikana. Tänä vuonna joka neljäs vankilaan joutunut alaikäinen on joutunut vankilaan uudestaan.
Yhä useampi alaikäinen vanki joutuu uudestaan vankilaan saman vuoden aikana.
Vankiloille alaikäisten sijoittamisessa riittää haasteita.
– Onhan se ilman muuta haaste. He ovat lapsia, heille kuuluvat ne oikeudet, jotka lapsille lainsäädännön mukaan kuuluu tässä yhteiskunnassa. Heidän kuuluu esimerkiksi saada opetusta, koska he ovat oppivelvollisia, Arola-Järvi kuvailee.
Arola-Järven mukaan lapsivangit ovat useasti olleet jo pitkään lastensuojelun asiakkaana. Lastensuojelupalveluiden ja muiden niihin kiinnittyvien palveluiden pitäisi olla heidän käytössään vankeusaikana.
Rikosseuraamuslaitoksen pitäisi pystyä huolehtimaan, että alaikäisten oikeutensa ja velvollisuutensa toteutuvat.
– No sitten kun heitä sijoitetaan tänne aikuisten kanssa samoihin laitoksiin kuitenkin, niin kyllä siinä on paljon miettimistä, että voivatko he olla toistensa kanssa tekemisissä, ettei ainakaan kävisi niin, että se vankilassaoloaika vahvistaa sitä rikollista identiteettiä, Arola-Järvi sanoo.
Lue myös: Syyte: Teinipoika palkattiin ampumaan toinen poika kuoliaaksi – tuhlasi verirahoja tukholmalaisessa tavaratalossa
Lapset erilleen aikuisvangeista
Lain mukaan alaikäiset täytyy sijoittaa erilleen aikuisista vangeista. Suomessa ei ole alaikäisille tarkoitettua omaa laitosta.
– Eikä sellaisen rakentaminen olisi ehkä loogistakaan, koska heitä on samaan aikaan vankiloissa kuitenkin aika pieni määrä, Arola-Järvi sanoo.
Suomi on pinta-alaltaan iso maa ja alaikäiset rikoksentekijät ovat eri puolilta maata. Laki lähtee siitä, että kaikki vangit pitäisi sijoittaa niin, että heillä on mahdollisuus tavata sukulaisiaan.
– Tällä hetkellä alaikäiset vangit sijoitetaan tavallisiin vankiloihin ja heidät pyritään pitämään erillään aikuisista. Mutta jos samassa vankilassa ei ole muita alaikäisiä vankeja, heidän voidaan antaa olla joidenkin sopivaksi katsottujen aikuisten vankien kanssa yhdessä niin, että siellä on aina vankilan henkilökuntaa paikalla.