Tukesin tekemän selvityksen mukaan Vantaan Tikkurilassa käytetty parvekelasi ei ollut kaikkien asetusten mukainen. Olisiko paksumpi lasi estänyt kohtalokkaan onnettomuuden?
Vantaan Tikkurilassa tapahtui torstain vastaisena yönä 2. maaliskuuta onnettomuus, jossa noin 20-vuotias nainen kuoli pudottuaan kerrostalon 7. kerroksen parvekkeelta.
Hetki ennen kohtalokasta pudotusta parvekkeen metallikaiteen alla ollut lasi oli pettänyt.
Kerrostalo, jossa onnettomuus tapahtui, on valmistunut lokakuussa 2020.
Parvekelasi ei ollut asetusten ja vaatimusten mukainen
Turvallisuus- ja Kemikaalivirasto Tukesin tekemän selvityksen mukaan Riikku Groupin valmistama parvekekaidejärjestelmä ei ollut kaikkien asetusten mukainen. Vaatimustenmukaisuutta testattiin sekä laskennallisesti että kokeellisella testauksella.
Tukesin ylitarkastaja Petri Kulmalan mukaan laskennallisesti ja kokeellisesti saatu lopputulos oli hyvin selkeä.
Missä mentiin vikaan?
– Kansantajuisesti sen voisi muotoilla siten, että se [lasi] ei laskennallisesti tarkasteltuna täyttänyt ympäristöministeriön asetuksessa määriteltyä laskennallista pistekuormavaatimusta, Kulmala yksinkertaistaa.
Ympäristöministeriön asetuksessa on eritelty kaidejärjestelmän suojaavan lasiosan pistekuormavaatimus (0,3kN/50x50mm).
Tukes aloitti selvityksensä poliisin ilmoituksesta
Onnettomuus tapahtui maaliskuussa 2. maaliskuuta Vantaan Tikkurilassa Unikkotiellä.
Muutama päivä myöhemmin (6.3.) Tukes alkoi poliisilta tulleen ilmoituksen jälkeen selvittämään rakennustuotteiden markkinavalvontaviranomaisena, oliko Unikkotiellä sijaitsevassa kohteessa ollut parvekekaidejärjestelmä kaikkien asetusten ja vaatimusten mukainen.
Kyse ei siis ollut onnettomuustutkinnasta – se kuuluu poliisiviranomaiselle.
Tällainen oli lasi, jonka läpi nainen putosi
Itä-Uudenmaan poliisi tiedotti maaliskuun lopulla yksityiskohtia onnettomuudesta. Tuolloin poliisi kertoi epäilevänsä, että nuori nainen oli kaatunut parvekkeella kaidetta vasten, jolloin parvekekaiteen lasi on pettänyt ja nainen on pudonnut.
Tiedossa ei ole, millaisen voiman parvekkeella kaatunut henkilö oli aiheuttanut, eikä Tukesin tehtävänä ollut tutkia, millainen kuorma kaatumisesta on tässä nimenomaisessa onnettomuudessa aiheutunut. Tukes selvitti ainoastaan, täyttivätkö parvekekaidejärjestelmässä käytetty lasityyppi ja kaiderakenne ympäristöministeriön asetuksessa olevat vaatimuksen.
On kuitenkin selvää, että jos parvekelasi olisi ollut kaikkien asetusten ja vaatimusten mukainen, sen pitäisi kestää tavanomainen henkilön kaatumisesta aiheutuva kuormitustilanne.
Tukesin tekemien laskelmien ja kokeiden mukaan kohteessa käytetyn parvekelasin käyttöaste oli yli kaksinkertainen sallittuun nähden.
Lue myös: Sivullinen näki parikymppisen naisen kuolemaan johtaneen putoamisen parvekkeelta Vantaalla – poliisi kuullut todistajaa
Unikkotiellä sijaitsevassa kerrostalossa oli käytetty Riikku Group Oy:n valmistamaa tolpallista parvekekaidejärjestelmää, jossa käytettiin 4+4 millimetristä laminoitua lasia.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että parvekelasissa on kaksi neljän millimetrin paksuista lasia ja niiden välissä on laminointikalvo, joka tekee lasista niin kutsutun turvalasin.
Kalvossa on molemmin puolin liimapinta, johon lasinpalat jäävät lasin hajotessa kiinni. Tämä on perujaan Ympäristöministeriön asetuksesta, jonka mukaan lasirakenne ei saa aiheuttaa putoamisvaaraa, eikä sirpaleiden putoaminen saa aiheuttaa niiden alle jäävälle haavoittumisvaaraa.
– Siihen ei saa tulla isoja viiltäviä lasipalasia. Laminoidussa turvalasissa lasit pysyvät kiinni laminointikalvossa.
– Toinen tyyppi on karkaistu lasi, joka hajoaa kolmen millin kokoisiksi pieniksi muruiksi, jotka eivät aiheuta viiltovaaraa, Kulmala selventää.
Parvekelasi reputti heilurikokeen
Keväällä Tukes suoritti Unikkotiellä käytetylle parvekelasille niin kutsutun heilurikokeen yleisohjeen mukaisesti. Kokeella testattiin, pysyykö lasi hajotessaan kiinni alumiinirakenteessa.
Putoamissuojaukseen tarkoitetun lasin – tässä tapauksessa parvekkeella käytetyn turvalasin – tulisi kestää 450 millimetrin pudotuskorkeus.
Käytännössä lasin tulisi pysyä ehjänä, kun 50 kilogramman kumipintainen punnus pudotetaan 45 senttimetrin korkeudesta kohti lasin keskiosaa.
Eurooppalaisissa tutkimuksissa on selvitetty erityyppisissä henkilön lasiin aiheuttamia törmäystilanteita ja niistä aiheutuvia iskuvoimia. Tutkimusten perusteella ihminen voi aiheuttaa lasiin 37 sentin pudotuskorkeutta vastaavan iskuvoiman.
Lasi ei läpäissyt Tukesin tekemää heilurikoetta.
– Meidän teettämissä testeissä 4+4-millinen lasi ei kestänyt 450 millimetrin pudotuskorkeutta, Kulmala sanoo.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Tikkurilan kohteessa käytetty parvekelasi reputti heilurikokeen.
Lisäksi lasi irtosi kiinnikkeistään sen rikkouduttua. Läsi irtosi kiinnikkeistään alimmillaan 250 millimetrin pudotuskorkeudelta. Heilurikokeella Tukes pystyi osoittamaan, että kaiderakenteeseen syntyy aukko, joka voi aiheuttaa putoamisvaaran. Lisäksi kaiderakenteessa putoava lasi voi aiheuttaa haavoittumisvaaran lasinpalasten alle jääville ihmisille.
Tukes päättelee raportissaan tekemiensä testien tulosten sekä tieteellisten kokeiden perusteella, että Unikkotien kohteessa käytetyn lasin on mahdollista rikkoutua 80-kiloisen ihmisen kaatuessa sitä päin.
Kaidejärjestelmä ei siis ollut heilurikokeen perusteella käyttöturvallinen, eikä se täyttänyt rakennusten lujuudesta ja vakaudesta annettujen asetusten vaatimuksia.
Olisiko paksumpi lasi estänyt naisen kurjan kohtalon?
Jos 4+4 millimetrin turvalasi oli Tukesin selvityksen liian ohut, olisiko 6+6 millimetrin turvalasilla voitu estää parikymppisen naisen putoaminen? Ehkä, ehkä ei – sitä Tukes ei selvittänyt, olihan selvityksen kohteena kerrostalon parvekkeella käytetyn lasityypin ja kaiderakenteen turvallisuus niille asetettujen vaatimusten pohjalta.
Unikkotiellä käytetty 4+4-millinen laminoitu kaidelasi on edelleen käyttökiellossa. Poliisi ilmoitti maaliskuun lopulla, että poliisi on aloittanut asiassa esitutkinnan ja tapausta tutkitaan kuolemantuottamuksena.
Lue myös: Jo toinen parveketurma samassa taloyhtiössä Vantaan Tikkurilassa
Ketä vaatimusten vastaisesta lasista ja kohtalokkaasta onnettomuudesta tulisi syyttää? Sitä lienee mahdotonta sanoa.
Tukes toimii rakennustuotteiden markkinavalvontaviranomaisena ja sen valvonta kohdistuu markkinoilla olevien rakennustuotteiden vaatimustenmukaisuuteen. Tukes ei siis valvo rakentamista, rakennusten suunnittelua, tuotteiden asentamista eikä niiden käyttöä tai huoltoa.
Unikkotien rakennuskohteen rakennuslupa laitettiin vireille joulukuun lopussa 2017. Tuolloin käytössä on Suomen rakennusmääräyskokoelma RakMk F2, joka muuttui tammikuussa 2018 asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta 1007/2017. Vaatimusten osalta muutoksia ei ole tapahtunut.
RakMK F2 kohdissa 2.4 Kaide ja 3.21 Lasirakenteet määrätään:
2.4.1 ”Kaiteen tulee olla turvallinen ja tarkoitukseensa soveltuva”
3.2.1” Rakennuksen lasirakenteet kuten lasiseinät ja -ovet, ikkunat, valokatteet tai lasikaiteet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että materiaalin ominaisuuksista johtuvat riskit on otettu huomioon.
Lasirakenne mitoitetaan ja lasin tyyppi valitaan siten, ettei rikkoutuminen aiheuta henkilön putoamisvaaraa eikä sirpaleiden putoaminen alle jäävän haavoittumisvaaraa”
Asetuksessa rakennuksen käyttöturvallisuudesta 1007/2017 määrätään seuraavaa:
7 § Kaide
Kaiteen on oltava turvallinen ja kestettävä siihen kohdistuvat kuormat.
11 § Lasirakenteet
Rakennuksen lasirakenteen ja muun valoa läpäisevän rakenteen rikkoutuminen ei saa aiheuttaa putoamisvaaraa eikä sirpaleiden putoaminen alle jäävän haavoittumisvaaraa.
Lasirakenteen ja muun valoa läpäisevän rakenteen on kiinnikkeineen kestettävä siihen tavanomaisesti kohdistuva kuormitus, jollei rakennetta ole suojattu kiinteällä törmäysesteellä. Ikkunat, lasiseinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.
– Rakentamisessahan rakennushankkeeseen ryhtyvä on vastuussa siitä, että suunniteltava rakennuskohde täyttää rakennusta ja rakentamista koskevat vaatimukset, Kulmala listaa.
Unikkotien tapauksessa rakennus oli jo käyttöönotettu, eli kiinteistö omistaja – siis taloyhtiö – on vastuussa rakennuksen käyttöturvallisuudesta.
– Se, että lasi ei täytä vaatimuksia, on tullut taloyhtiölle jälkikäteen yllätyksenä.
– Kiinteistön omistaja, rakentaja ja kaidevalmistaja keskenään sopivat sen, millä tavoin tilannetta mahdollisesti korjataan ja sopivat vastuuasioista, Kulmala selventää.
Lopullisen päätöksen parvekelasin turvallisuudesta ja käyttökiellon päättämisestä tekee Vantaan rakennusviranomainen, jolle Tukes on esittänyt asiantuntijalausuntonsa, josta tehtiin ilmoitus myös Riikku Group Oy:lle 29. syyskuuta. Samainen lausunto on annettu tiedoksi myös Itä-Uudenmaan poliisilaitokselle sekä ympäristöministeriölle.
Tukesin osalta tapaus on nyt loppuun käsitelty.
Tukesin antamasta lopullisesta lausunnosta uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.