Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi toivoo, että Venäjän vastaiset talouspakotteet pidetään voimassa rauhan säilyttämiseksi.
Hän totesi puheessa, että joissakin Ukrainan kumppanimaissa on valitettu pakotteiden johtavan taloudellisiin menetyksiin.
– Me menetämme kansalaisiamme, Zelenskyi muistutti Yalta European Strategy -konferenssissa Kiovassa.
Zelenskyi kuvaili talouspakotteita eräänlaiseksi "rauhanveroksi", jota pitää maksaa järjestyksen puolustamiseksi maailmassa.
Lue myös: Putin vastaa kansalaisten kysymyksiin: Talouspakotteet ovat rokottaneet pahemmin EU:ta ja USA:ta kuin Venäjää
Ukrainalaismedioissa kerrottiin aikaisin perjantaina ainakin kolmen ukrainalaissotilaan saaneen surmansa taisteluissa Itä-Ukrainassa edeltävän vuorokauden aikana.
Zelenskyi ei myöskään lämpene ajatukselle mahdollisesta rauhanturvaoperaatiosta Itä-Ukrainan taistelevien osapuolien välille. Hänen mukaansa rauhanturvaajat olisivat kyllä tervetulleita, mutta Ukrainan ja Venäjän väliselle rajalle.
Vetoomus muiden vangittujen puolesta
Konferenssin ensimmäisenä puhujana ja yllätysvieraana esiintyi Zelenskyin pyynnöstä Venäjän vankeudesta hiljattain vapautunut ukrainalainen elokuvaohjaaja Oleg Sentsov.
Hän kertoi kokemuksistaan vankeudessa ja laittoi puhujakorokkeella oman vangin nimilappunsa pieneen muoviseen teepurkkiin, joka oli seurannut häntä vankeudessa.
– Toivon, että tämä purkki olisi pian täynnä niiden vankien nimilappuja, jotka ovat vielä Venäjällä, Donbassissa ja Krimillä. Herra presidentti, tehkää parhaanne, että vangit pääsevät vapaaksi, Sentsov osoitti sanansa Zelenskyille.
Lue myös: Ukraina ja Venäjä vaihtavat tänään 70 vankia – vapautettujen joukossa myös palkittu elokuvaohjaaja
Sentsovin esiintyminen teki vaikutuksen myös presidentti Sauli Niinistöön, joka kertoi ottaneensa ukrainalaisohjaajan kohtalon useasti esille eri yhteyksissä.
– Herra Sentsov, on valtavan hieno kokemus nähdä teidät täällä vapaana, elossa ja puhumassa, Niinistö aloitti oman puheensa.
Konferenssissa niin ikään puhunut Viron presidentti Kersti Kaljulaid muistutti, ettei miehitetyn Krimin kohtaloa pidä unohtaa. Hänen mukaansa ratkaisua voidaan joutua odottamaan pitkään ja se voi vaatia strategista kärsivällisyyttä.
– Baltian maat olivat miehitettyjä 50 vuotta, mutta miehitystä ei koskaan (kansainvälisesti) tunnustettu ja se toi meille meidän vapautemme, Kaljulaid vertasi.