Hämeen linnan vallien vihertyöt aiotaan siirtää lampaiden tehtäviksi. Lampaat tiedetään entuudestaan hyviksi maisemanhoitajiksi, mutta lisäksi ne ovat varmajalkaisia työntekijöitä jyrkille valleille.
Hämeen linnan vallien pinta-ala on noin 1,3 hehtaaria. Alueen niittäminen on työläs urakka, koska niittäjien on turvallisuussyistä pakko käyttää valjaita samaan tyyliin kuin lumenpudottajien talvisin.
– Vallit ovat osoittautuneet ihmistyövoimalla aika haastaviksi ja siksi halutaan nyt kokeilla, miten lampaat pärjäävät tehtävässä, kertoo kiinteistöpäällikkö Jouko Ketola Senaatti-kiinteistöistä.
– Lammas on vuohieläin, sen kyllä pitäisi pärjätä, vaikka vallit jyrkkiä ovatkin, arvioi lampuri Hertta Heinonen Villin lampaan tilalta.
Varmajalkaisuutensa lisäksi lampaat myös syövät mielellään ja paljon voikukkia ja vuohenputkia, joita valleilla riittää.
– Nokkosiin ne eivät koske, sanoo lampuri.
Niittämisen jälkeen vallit on haravoitava, mutta lampaissa niitto ja haravointi yhdistyvät kätevästi.
– Lampaat ovat ahkeria. Ne syövät vaikka ähkyyn asti, mutta kun on märehtimisen aika, niin ne märehtivät. Silloin niitä on turha hoputtaa, kertoo Hertta Heinonen.
Heinosen valleille tuomat lampaat ovat hänen karjansa kokeneimpia eläimiä, eivätkä ne lainkaan häiriintyneet kaupungin äänistä tai lenkillä olleiden koirien haukuista. Lampaat luottivat omiin paimenkoiriinsa, jotka valvoivat laumaa valppaasti.
Tämänpäiväisessä ensimmäisessä kokeilussa lampaat saivat vatsansa täyteen helppokulkuiselta alueelta vallien päältä, joten edelleen on käytännössä näkemättä se, kuinka lampaat pärjäävät jyrkimmissä kohdissa.