Yli kuukauden lomattomat jaksot syövät Varusmiesliiton mukaan varusmiesten jaksamista merkittävästi varsinkin, jos päätöksiä ei pystytä perustelemaan hyvin ja oikeudenmukaisesti.
Varusmiesliiton varapuheenjohtaja Santeri Nousjoki kantaa huolta varusmiesten jaksamisesta korona-aallon kurittaessa Puolustusvoimia.
Alkuvuoden aikana varusmiehillä on todettu jo lähes 2 200 koronatartuntaa. Uusia tartuntoja on viikonlopun jälkeen raportoitu lähes 770.
Lue myös: Kuinka 12 000 armeijan aloittanutta pidetään turvassa omikronilta? Pitkät kiinniolot raskaita myös henkilökunnalle: "Rohkaisemme varusmiehiä ottamaan täyden sarjan"
Koronatilanteen vuoksi lomattomat jaksot pitkittyvät
Koronatilanteen vuoksi monet varusmiehet eivät ole esimerkiksi päässeet moniin viikkoihin lomille, liiton tiedotteessa kerrotaan. Osalla varusmiehistä kiinniolojakso on voinut jatkua kuusikin viikkoa tai enemmän.
Yli kuukauden lomattomat jaksot syövät liiton mukaan varusmiesten jaksamista merkittävästi varsinkin, jos päätöksiä ei pystytä perustelemaan hyvin ja oikeudenmukaisesti.
– Tällä hetkellä liian monet varusmiehet joutuvat kärsimään viiden, kuuden tai jopa useamman viikon kiinnioloista normaalin palveluksen samalla pyörien, Nousjoki kertoo liiton tiedotteessa.
Jos varusmiehiä ei voida laskea normaalin palvelussyklin mukaisille lomille, tulee heidän palautumiseensa kiinnittää Nousjoen mukaan erityistä huomiota kasarmilla.
Voidaanko asepalveluksen perimmäinen tarkoitus mahdollistaa poikkeuksellisessa tilanteessa?
Varusmiehille tulee tarjota pitkän kiinniolon aikana riittävästi hyvinvointia edistäviä virikkeitä sekä varsinaista lepoa.
Virustilanteen seurauksena muodostettujen koronatupien vuoksi osa terveistä varusmiehistä on joutunut myös telttamajoitukseen. Varusmiesliitto peräänkuuluttaa, että teltoissa majoittuvien palautumiseen tulee kiinnittää huomiota.
Lisäksi pitää huomioida myös koronaeristyksessä olevien koulutuksessa mukana pysyminen.
– Jolleivat varusmiehet ole henkisesti ja fyysisesti kunnossa, ei heistä pystytä kouluttamaan motivoituneita ja ammattitaitoisia reserviläisiä, mikä on kuitenkin asepalveluksen perimmäinen tarkoitus, Nousjoki linjaa tiedotteessa.
Lue myös: Nykyiselle asevelvollisuudelle laaja tuki suomalaisilta – Nato-jäsenyyttä vastustaa joka toinen vastaaja
Kainuun prikaatissa eniten uusia tartuntoja
Puolustusvoimissa on varmistettu tämän vuoden aikana kaikkiaan 2 463 koronatartuntaa, kun mukaan lasketaan myös henkilökunnan tartuntatapaukset. Puolustusvoimat päivitti koronavirustilannetta verkkosivuilleen maanantaina.
Pääesikunnan tietojen mukaan sunnuntaina sairaana oli lähes 2 240 ihmistä.
Eniten uusia varusmiesten tartuntoja on todettu Kainuun prikaatissa, jossa havaittiin 202 uutta tartuntaa.
Kainuun sote kertoi sunnuntaina, että prikaati on ilmoittanut varuskunnassa olevan kaikkiaan 342 koronatartunnan saanutta varusmiestä. Lukema on jokseenkin korkeampi kuin Puolustusvoimien sivuillaan vuoden alusta alkaen prikaatin osalta ilmoittama tartuntamäärä.
Eniten koronatartuntoja on varmennettu Puolustusvoimien mukaan vuoden alun jälkeen Porin prikaatissa, jossa on ollut 363 tartuntaa.
Vuonna 2020 todettiin yhteensä 98 varusmiesten koronavirustartuntaa, kun taas viime vuonna tartuntoja oli varusmiehillä kaikkiaan noin 1 350. Henkilökunnan keskuudessa tartuntoja oli toissa vuonna 82 ja viime vuonna 368.
Tänä vuonna henkilöstön keskuudessa on ollut tartuntoja yhteensä 267. Uusia henkilökunnan tartuntoja ilmoitettiin viikonlopun jälkeen 45.
Lue myös: Puolustusvoimissa todettu muutamassa päivässä jo satoja uusia koronatartuntoja: "Kaikkemme teemme"
3:49
Katso videolta, millainen koronatilanne oli Puolustusvoimissa vuodenvaihteen jälkeen (7.1.).