Urheilijoiden ja varusmiespalveluksen välinen suhde on ollut Suomessa keskustelunaihe jo pitkään. Tilanne vaikeutui kuusi vuotta sitten, kun Puolustusvoimien urheilukoulu tiukensi ehtojaan.
Jalkapalloilijat ovat urheilukoulun kannalta yhä ongelmallisempi ryhmä. Nuoret pelaajat suuntavat viime vuosien trendin mukaisesti yhä nuorempana ulkomaiden sarjoihin, jotta paikka maailman parhaissa sarjoissa voisi avautua.
Urheilukoulun käytännöissä tapahtui vuonna 2014 muutos, kun apulaisoikeusasiamies kiinnitti huomiota historiasta tuttuihin huippu-urheilijoiden pikaisiin pyrähdyksiin armeijassa. Urheilijoiden vapauksia tiukennettiin tuolloin kansalaisten yhdenvertaisuuden nimissä.
– Tilanteemme on se, että meillä on viimeisen neljän-viiden vuoden ajalta kymmeniä ja kymmeniä pelaajia, jotka ovat lähteneet hakemaan ammattilaisuraa ulkomaille ennen armeijassa käyntiä – jopa ennen täysi-ikäisyyttä. Se on iso haaste, jota ei voi millään tavalla kiertää, Suomen Palloliiton urheilutoimenjohtaja Hannu Tihinen kertoi MTV Urheilulle.
Huuhkajiin tai A-maajoukkueeseen ehdolla olevista pelaajista esimerkiksi Marcus Forssilla, Fredrik Jensenillä, Onni Valakarilla, Kaan Kairisella ja Miko Virtasella on varusmiespalvelus yhä suorittamatta. Heidänkin tulisi viettää periaatteessa lähes puolet palvelusajastaan kasarmilla.
Ongelma ei koske kuitenkaan pelkästään jalkapalloilijoita. Hiljattain armeijan lykkäämistä on hakenut esimerkiksi ralliautoilija Kalle Rovanperä.
– Pitää muistaa, että poikkeusyksilöitä on lopulta todella vähän. Meidän urheilijoistamme valtaosa on kansallisen tason urheilijoita, Urheilukoulun johtaja ja everstiluutnantti Riku Hartikainen sanoi MTV Urheilulle.
Katso Tulosruudun juttu aiheesta kokonaisuudessaan artikkelin yläosan videosta.