Keskustelu huippu-urheilijoiden varusmiespalvelukseen liittyvistä haasteista on virinnyt jälleen. Viime elokuussa palveluspaikkaa Santahaminassa hakivat 238 urheilijan ohella NBA-tähti Lauri Markkanen ja NHL-maalivahti Joonas Korpisalo.
Korpisalo täyttää tulevana keväänä 28 vuotta. Palvelukseen astumista hän ei siis voi enää lykätä. Suomalaismaalivahti purki asian aiheuttamaa painetta The Athletic -lehdelle.
Ilmiö on tuttu jo pitkältä ajalta. Monet huippu-urheilijat ovat nuoresta pitäen vaikeassa tilanteessa uran ja asevelvollisuuden yhteensovittamisen kanssa.
Urheilukoulun johtaja everstiluutnantti Riku Hartikainen ei näe tilannetta ongelmallisena.
– Mielestäni ei voi sanoa, että tämä olisi meille ongelma tai haaste. Tämä on meidän työtämme. Palvelukseen astumis- ja kotiutusajat ovat kaikille samat, mutta jokainen urheilija saa yksilöllisen kohtelun ja hänelle laaditaan henkilökohtainen valmennussuunnitelma, josta selviää palveluksen aikaiset urheilulliset menot, Hartikainen kommentoi MTV Urheilulle.
LUE MYÖS: Armeija kutsuu NHL-vahti Joonas Korpisaloa, suomalaiskassarilta napakat terveiset – "En aio lähteä kesken kauden"
Puolustusvoimien odotukset urheilijaa kohtaan ovat palvelusajan määrässä mitattuna selkeät.
– Lähtökohtaisesti päätämme palvelusajan pituuden eli onko se 5,5 kuukautta tai 11,5 kuukautta. Ohjeistuksemme mukaan siitä ajasta saa käyttää noin puolet urheiluun ja puolet käytetään sotilaalliseen koulutukseen.
– Mielestäni nykysysteemi on tosi toimiva. Se palaute, mitä olemme varusmiehiltä kotiutuksen yhteydessä saaneet, on ollut tosi positiivista, Hartikainen näkee.
Takavuosilta muistetaan Tony Salmelaisen tapaus, kun poliisit hakivat pelaajan suoraan Leijonien riveistä uusimaan lykkäystä. Hartikaisen mukaan Urheilukoulussa ei ole ollut tarvetta etsiä ketään palvelukseen, sillä koulutukseen haetaan erikseen.
– Normaaliin palvelukseen jää aina jonkin verran saapumatta, mutta niihin en osaa ottaa kantaa, sillä ne eivät kuulu minun tehtäviini.