Ukrainan sota on nostanut Suomessa keskusteluun myös maamme maanpuolustuksen tason, taidot sekä tahdon. Asiantuntijoiden mukaan kaikki kolme ovat Suomessa huippuluokkaa, mutta tuleen ei ole syytä jäädä makaamaan. Sekä varusmiespalvelukseen että siviilipalvelukseen onkin suunnitteilla mittavia uudistuksia.
Poikien ikäluokat ovat pienenemässä noin kymmenen vuoden kuluttua jo niin paljon, että Puolustusvoimissa on noussut huoli varusmiespalveluksen käyvien nuorten määrästä. Osin tästä syystä naisia halutaan armeijaan nykyistä enemmän.
– Noin 900 naista suorittaa vuosittain asepalveluksen ja toivon, että saisimme tuplattua sen noin 2000:een, vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja, eversti Jukka Nurmi kertoo MTV Uutisille.
Kutsunnat myös naisille
Parlamentaarinen asevelvollisuuskomitea ryhtyi toimeen jo viime marraskuussa, ja esitti kutsuntajärjestelmän ulottamista myös naisille. Kutsuntojen kaltaisia varusmiespalveluksen esittelytilaisuuksia koko ikäluokalle pilotoidaan osassa maata jo vuonna 2024.
Kutsunnat ja niihin liittyvät terveystarkastukset olisi tarkoitus yhdistää osaksi toisen asteen oppilaitosten oppivelvollisuutta viimeistään vuonna 2026.
– Jo nyt kaikki varusmiespalveluksen 600 tehtävää ovat auki niin miehille kuin naisille. Lisäksi miehiä ja naisia majoitetaan samoihin tupiin ja telttoihin, Nurmi kertoo varuskuntien nykymenosta.
Varusmiesliiton mukaan Suomen puolustaminen on kaikkien sukupuolten asia. Sodan ajan vahvuus on 280 000 henkeä, parhaat mahdolliset voimat sukupuoleen katsomatta, eversti Nurmi tähdentää puolustusvoimien linjaa.
Kunhan pää pelaa, varusmiehenä pärjää heikkokuntoinenkin
Kutsuntaikäisten terveystarkastusten sisältöä ollaan myös terävöittämässä, sillä varusmiespalvelus ei ole enää pelkkää metsässä ryynäämistä.
On tehtäviä, joissa ei tarvita rautaisinta mahdollista kuntoa, kunhan äly leikkaa ja mielenterveys on kunnossa.
– Kutsuntatarkastuksissa kun on aiemmin katsottu palvelusta estäviä sairauksia, jatkossa painotetaan fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä, eli mihin kyseisen taistelijan toimintakyky natsaa parhaiten, Nurmi jatkaa, ja nostaa esimerkiksi muun muassa kyberosaamisen sekä logistiikan eli erilaiset kuljetuspalvelut.
Tavoitteena on tätä kautta saada vuosittain noin 200 varusmiespalveluksesta vapautettua "C-miestä" B-luokkaan, eli fyysisesti kevennettyyn palvelukseen.
Siviilipalvelus painottumaan turvatehtäviin
Suomen turvallisuuden ylläpitäminen vaatii kuitenkin panostuksia muiltakin kuin varusmiehiltä ja reserviläisiltä.
Siksi asevelvollisuuskomitea suosittaa myös siviilipalvelusjärjestelmän muokkaamista enemmän yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta vahvistavaksi.
– Kriisinajan tehtäviä siviilipalveluksessa ei oikein ole, Varusmiesliiton puheenjohtaja Joel Elmaci muistutti SuomiAreenan keskustelutilaisuudesta asevelvollisuuden tulevaisuudesta.
Kun nykyään siviilipalveluspaikan on voinut valita melko vapaasti, tulevaisuudessa tehtävät painottuisivat turvaan ja huoltovarmuuteen: Kuljetustehtäviä, pelastus- ja paloturvallisuutta.
– Tavoitteena on kytkeä siviilipalvelus osaksi julkisen hallinnon varautumistyötä, jolloin siviilipalvelusvelvollisia voitaisiin hyödyntää erityyppisissä valmiustilanteissa.
– Siviilipalveluksen suorittaneiden käytettävyyttä muissakin kuin sotilaallisissa kriiseissä olisi perusteltua kehittää. Komitea katsoo myös, että naisille on syytä avata mahdollisuus vapaaehtoiseen siviilipalvelukseen, suosituksessa linjataan, Elmaci sanoo.
Puolustusvoimat ei kuitenkaan lämpene ajatukselle tuoda siviilipalveluksen kestolle vaihtoehtoja nykyisen varusmiespalveluksen tapaan.
– Nykyinen kesto on hyvä, eli pisin varusmiespalveluksen kesto. Siviilipalvelus perustuu vakaumukseen, mutta näemme riskin, että jos siviilipalvelusta lyhennettäisiin, se saattaisi lisätä sen houkuttelevuutta ja vähentää varusmiespalvelukseen hakeutuvien määrää, Nurmi sanoo.
SuomiAreenassa järjestettiin maanantaina keskustelu asevelvollisuuden tasa-arvoistumisesta ja tulevaisuudesta. Puhujina oli Nurmen (oik.) ja Elmacin (vas.) lisäksi kokoomuksen kansanedustaja Matias Marttinen.
Ammattiarmeija ei toimisi Suomen oloissa
SuomiAreenan-keskustelijat esittivät tukevat perusteensa sille, miksi Suomi tarvitsee yhä reserviläisarmeijaa ammattiarmeijan sijaan.
Eversti Nurmi muistutti, että vaikka sotatantereella ammattiarmeija voisi osoittaa tehokkuutensa, sen käyttöönotolla voisi olla merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia.
– Lähes kaikilla perheillä on jonkinlainen kosketus armeijaan Suomessa. Ammattiarmeija vähentäisi yhteyttä kansan ja armeijan välillä ja voisi jopa heikentää maanpuolustustahtoa. Varusmiespalvelus kasvattaa kansalaistaitoja ja armeijan käymisellä on ennaltaehkäisevää merkitystä nuorten miesten syrjäytymiseen.
46:00
Oheiselta videolta voit katsoa kolmikon arviot, millainen vaikutus Suomen Nato-jäsenyydellä on varusmiespalvelukseen ja miten varusmiesten pieniin päivärahoihin pitäisi puuttua inflaation jyllätessä.
– Jos naapurimaita katsoo, korvaukset ovat Suomessa alemmalla tasolla. Vaikkei se ehkä ole enää sopivaa verrata, joskus päivärahaa (5,20) verrattiin tupakka-askiin, nyt saisi enää puolikkaan askin, Nurmi sanoo.
Ja joskus riitti rahaa vielä sotkun kahviin ja munkkiinkin.