Naisille ehdotetaan vapaaehtoista siviilipalvelusta – hallituspuolueen mukaan on epäoikeudenmukaista, ettei siviilipalveluksen kestoa haluta lyhentää

Valtioneuvoston asettama asevelvollisuuskomitea esittää loppuraportissaan kutsuntojen ulottamista myös naisiin. Koko ikäluokalle järjestettäisiin jatkossa maanpuolustusvelvollisuuteen kiinnittyvä velvoittava kutsuntapäivä.

Kutsuntapäivänä nuorille annetaan tietoa eri palvelusvaihtoehdoista ja -tehtävistä sekä vapaaehtoisen maanpuolustustyön mahdollisuuksista. Tavoitteena on informoida koko ikäluokkaa maanpuolustusvelvollisuudesta, asevelvollisuudesta ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta.

Koko ikäluokan kutsunnoilla pyritään lisäämään asepalvelukseen hakeutuvien määrää ikäluokkien pienentyessä. Naisten määrän lisäämisellä edistettäisiin komitean mukaan myös sukupuolten tasa-arvon ja maanpuolustustahdon vahvistamisen tavoitteita.

–  Kutsuntojen ulottaminen molemmille sukupuolille on askel kohti tasa-arvoisempaa ja yhdenvertaisempaa asevelvollisuutta, kertoi asevelvollisuutta uudistavan komitean varapuheenjohtaja, kansanedustaja Joonas Könttä (kesk.) tiedotteessa.

Kutsuntapäivän järjestäminen tarkoittaisi koko ikäluokan osalta noin 500 tilaisuutta vuodessa. Kokonaiskustannukset olisivat noin neljä miljoonaa euroa vuosittain.

Lue myös: Komitea esittää kutsuntojen ulottamista naisiin – asepalveluksesta ei kuitenkaan tehtäisi naisille pakollista

Naisille mahdollisuus siviilipalvelukseen

Mietintönsä jättänyt parlamentaarinen komitea esittää yhteisten kutsuntojen lisäksi toimia palveluksen suorittavien määrän kasvattamiseen. Nykyisin noin kolmasosa miesikäluokasta ei suorita asevelvollisuutta.

Komitea katsoo myös, että naisille on syytä avata mahdollisuus vapaaehtoiseen siviilipalvelukseen.

Uudistukset tulisivat näillä näkymin voimaan ensi hallituskaudella, aikaisintaan vuonna 2023. Kutsuntojen laajentamisesta päättää hallitus.

Vasemmistoliitto jätti komitean mietintöön eriävän mielipiteen. Vasemmistoliiton mielestä on epäoikeudenmukaista, ettei komitea ole valmis ehdottamaan siviilipalveluksen keston lyhentämistä. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet nykyistä siviilipalvelusaikaa rangaistusluontoisena.

Osa uudistuksista voitaisiin käynnistää ilman lainsäädäntömuutoksia

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) pitää asevelvollisuuskomitean kehittämisehdotuksia perusteltuina.

–  Asevelvollisuus on kiinteä osa yhteiskuntaa ja yksi turvallisuutemme keskeisistä kivijaloista. Puolustusjärjestelmän kehittäminen on jatkuvaa työtä, Kaikkonen kertoi tiedotustilaisuudessa perjantaina.

Puolustusministeri pitää tärkeänä myös siitä, että siviilipalvelusta kehitetään asevelvollisuuden rinnalla.

–  Kääritään hihat ja lähdetään hommiin. Lakimuutoksiakin tarvitaan, mutta merkittävä osa muutoksista on toimeenpantavissa ilman lakimuutoksia, Kaikkonen sanoi.

Ilman lainsäädäntömuutoksia voitaisiin Kaikkosen mukaan kasvattaa palveluksensa aloittavien määrää kehittämällä palveluskelpoisuusarviointia ja kartoittamalla uusia palvelustehtäviä.

Vapaaehtoisesti palveluksen suorittavien naisten lukumäärää voitaisiin lisätä kohdennetulla aktiivisella viestinnällä.

Osa yhdenvertaisuuden kehittämistoimista on jo vireillä, kuten yhteismajoituskokeilun jatkaminen sekä ajan lyhentäminen, jolloin naisten on mahdollisuus keskeyttää palvelus omalla ilmoituksella.

Puolustusvoimat suunnittelee esitysten toimeenpanoa

Puolustusvoimat suhtautuu kehittämiseen ja asetettuihin tavoitteisiin myönteisesti. Puolustusvoimien mukaan siviilipalvelusjärjestelmä ei saa kuitenkaan muodostua varusmiespalveluksen kanssa kilpailevaksi järjestelmäksi.

– Palvelusmuotojen välillä on tärkeää olla tasapaino, jotta kyky ja valmius sotilaalliseen maanpuolustukseen säilyy. Reserviin on tärkeää kouluttaa jatkossakin riittävästi asevelvollisia, Puolustusvoimat kertoi tiedotteessa.

Nykyistä järjestelmää haastavat erityisesti asevelvollisten toimintakyvyn rajoitteet palveluksen aloittamiselle tai loppuun asti suorittamiselle.

– Palveluksen suorittaneiden varusmiesten määrään pyritään vaikuttamaan palveluskelpoisuusarvioinnin kehittämisellä ja palveluskelpoisuusluokittelun mahdollisella uudistamisella. Tarkastelemme mahdollisuutta siirtyä sairauspohjaisista arvioinnista asevelvollisen toimintakyvyn kokonaisarviointiin, kertoi komitean työssä asiantuntijana mukana ollut eversti Jukka Nurmi.

Seuraavaksi Puolustusvoimat alkaa suunnitella esitysten toimeenpanoa.

Varusmiesliitto korostaa yhteisten kutsuntojen tärkeyttä

Varusmiesliitto on koko komitean työn ajan painottanut koko ikäluokkaa koskevien kutsuntojen tärkeyttä. Varusmiesliitto on toiminut komitean asiantuntijajäsenenä.

–  Koko ikäluokkaan ulottuvat kutsunnat ovat ehdottoman tärkeä askel ja liitolle suuri saavutus kohti tasa-arvoista, koko ikäluokkaa koskevaa asevelvollisuutta, liiton puheenjohtaja Atte Grönroos kertoi tiedotteessa.

Liiton mukaan kutsuntoihin osallistumisella on selkeä vaikutus vapaaehtoiseen palvelukseen hakeutumisen kynnyksen madaltamisessa.

–  Vapaaehtoisen palveluksen suorittavien määrä tulee varmasti uudistuksen jälkeen kasvamaan, liiton varapuheenjohtaja Iina Palonen uskoo.

Reserviläisten roolia pyritään korostamaan

Reserviläisen asemaa paikallispuolustuksessa kasvatetaan komitean esittämässä uudistuksessa entistä merkittävämmäksi. Samalla selvitetään mahdollisuudet reservin yläikärajan nostamiseen.

Suomen Reserviupseeriliitto (RUL) kertoo kannattavansa komitean esittämiä kehittämisajatuksia.

–  Raportissa esitetty reservin koulutuksen kehittäminen Puolustusvoimien kertaus- ja vapaaehtoisten harjoitusten, maanpuolustuskoulutusyhdistyksen harjoitusten sekä reservijärjestöjen ja reserviläisten omatoimisen toiminnan kokonaisuutena on erittäin tärkeää, liiton puheenjohtaja Aaro Mäkelä totesi tiedotteessa.

Liiton mielestä on myös tärkeää, että siviilipalvelusta kehitetään niin, että palveluksella on nykyistä merkittävästi tiiviimpi yhteys yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ja varautumisen lisäämiseen.