Vasemmistoliitolla ja RKP:llä on työllisyyspäätösten aikataulusta sama näkemys kuin pääministeri Sanna Marinilla (sd.).
Käytännössä siis päätösten, joilla saadaan 30 000 uutta työpaikkaa, ei tarvitse olla valmiina vielä budjettiriihessä syyskuussa vaan tämän vuoden loppuun mennessä.
– Näen sen niin, että mitä pikemmin saamme tämän vuoden puolella tehtyä niitä päätöksiä, jotka johtavat 30 000 päätösperusteiseen työpaikkaan, sen parempi. Mutta on aivan turhaa hirttäytyä siihen, että juuri tiettynä päivämääränä ne pitää olla, sanoo RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson STT:lle.
Myöskään vasemmistoliitossa ei lukittauduta hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan työllisyystoimet pitäisi olla selvillä budjettiriihessä, sillä koronakriisi on muuttanut asetelmia olennaisesti.
– Koko työllisyyden lisäämisen paketti pitää käydä budjettiriihessä läpi, mutta kiire on vain ensi vuoden budjettiin liittyvillä toimilla, sanoo vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Jussi Saramo STT:lle.
Kansanedustaja Saramo kommentoi puolueen asioita puheenjohtaja Li Anderssonin ollessa kesälomalla.
Henrikssonin mukaan suuri osa työllisyyttä lisäävistä päätöksistä pitää kuitenkin olla kasassa budjettiriiheen mennessä.
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo ei ollut tavoitettavissa haastatteluun tänään.
Henriksson: viisikko keskusteli aikataulusta kesäkuussa
Keskustassa on ollut erilaista ääntä kellossa. Puheenjohtaja Katri Kulmuni linjasi eilen, että päätökset pitää olla jo budjettiriihessä. Myös valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) pitää kiinni tästä aikataulusta.
Marin sanoi, että lisätalousarvion yhteydessä kesäkuun alussa hallitus sopi, että aikataulu voi joustaa. Kulmuni totesi, että budjettiriihessä pitää olla päätökset 30 000 työpaikasta, muusta aikataulusta ei ole sovittu.
Henriksson vahvistaa, että viisikko keskusteli lisätalousarvion yhteydessä kesäkuun alussa työllisyystavoitteesta. Paikalla keskustasta oli Kulmuni.
– Olemme viisikossa keskustelleet tästä ja todenneet, että 30 000:sta pidetään kiinni, mutta johtuen koronasta ajanjakson kanssa saattaa tulla hieman haasteita. Keskustelua siitä, mitä kukin ministeri on tästä ymmärtänyt, on mielestäni turhaa käydä.
Hänen mukaansa myös Vanhasen kanssa on jälkikäteen käyty läpi, mitä aiemmin keskusteltiin.
– Jokainen nyt aina välillä ymmärtää asioita omalla tavallaan, hän kuittaa.
Vasemmistoliitto: 60 000 työpaikan tavoite voi olla mahdoton
Vasemmistoliitto katsoo, että ensi vuonna tarvitaan ennen kaikkea työvoiman kysynnän lisäämistä työvoiman tarjonnan lisäämisen sijaan.
– On tietysti hyvä, jos me tämän vuoden puolella saadaan myös kauempana olevia työllisyystoimia linjattua, mutta tämä kiire on enemmänkin poliittinen kuin taloustieteeseen ja vastuulliseen taloudenpitoon liittyvä, Saramo sanoo.
Henrikssonista on tärkeää, että budjettiriihessä keskustellaan myös, mikä on hallituksen uusi kunnianhimoisempi tavoite työllisyyden lisäämisestä koko vaalikaudella. Hallitus on linjannut, että koko vaalikauden aikana työpaikkoja pitää tulla enemmän kuin alkuperäinen tavoite 60 000.
Vasemmistoliiton mukaan maailmantalouden tilanteesta johtuen työllisyystavoitetta ei olisi realistista nostaa. 60 000 uuden työpaikan saavuttaminen voi kriisin pitkittyessä kestää jopa alkuperäistä tavoitetta pidempään.