Reilut 20 vuotta sitten cannesilaisella synnytysklinikalla päivänvalon näki kaksi pientä tyttöä: Manon ja Mélanie. Onnenpäivää varjosti kuitenkin epäilys: 18- ja 19-vuotiaiden äitien mielestä lapset eivät näyttäneet vanhemmiltaan.
– Kun vauva tuotiin minulle myöhemmin, yllätyin yhdestä yksityiskohdasta. Huomasin, että lapsella oli enemmän hiuksia kuin aikaisemmin. Sanoinkin siitä. Se tuntui kummalliselta, nyt 38-vuotias Sophie Serrano muistelee.
Toinen, Réunionista kotoisin oleva äiti puolestaan ihmetteli lapsensa vaaleaa ihonväriä. Sairaanhoitaja oli tuolloin selittänyt värin johtuvan lampuista, joilla hoidettiin vauvan keltaisuutta.
Nuoret äidit eivät nähneet syytä kyseenalaistaa ammattilaisten osaamista. Kukaan kun ei edes tuntunut ihmettelevän lasten kokojen yllättävää muuttumista terveyskorteissa.
”Postimiehen tyttö”
Lasten ulkonäkö huomattiin myös perheen ulkopuolella. Kun Sophie Serrano pääsi sairaalasta ja vei Manon-tyttärensä kotikylään, pienokaista alettiin osoitella. “Postimiehen tyttö”, “vähän arabin näköinen” , kyläläiset naureskelivat.
– Ensimmäisen kerran kun minua pilkattiin, kärsin kovasti, nyt 20-vuotias Manon kertoo Nice Matin-lehden haastattelussa.
– Puhuin asiasta äitini kanssa. Hän sanoi, että jutut eivät pidä paikkaansa. Hän toisti aina, että tiedämme mistä sinä tulet ja kuka on sinun isäsi.
Vanhempien suhde alkoi kuitenkin rakoilla. Isyystesti teetettiin kymmenen vuotta lapsen syntymän jälkeen ja se osoitti isän pelon toteen. Vanhemmat tekivät testistä kuitenkin valituksen, jonka seurauksensa totuus lopulta selvisi: Manon ei ollut myöskään hänen äitinsä tyttö.
Nuori äiti syöksyi tiedon saatuaan masennuskierteeseen ja syytti itseään. Manonille itselleen tulos oli järkytys, sillä hän pelkäsi menettävänsä oman äitinsä.
– Viattomuuteni varastettiin, hän sanoo nyt.
Äidiksi Manon ei halua koskaan.
Biologinen tytär 30 kilometrin päässä
Perheet tapasivat toisensa pian tiedon tultua ilmi, mutta takana oli jo liikaa elettyä elämää. Kuviossa oli nyt mukana myös siskoja ja veljiä: molempiin perheisiin oli syntynyt lapsia tyttöjen jälkeen. Kumpikaan tytöistä ei halunnut palata biologisten vanhempien luokse.
– Kun näin hänet, tiesin, tunsin, että se oli minun tyttöni. Minulta vietiin oikeus olla hänen äitinsä. Olen onnellinen Manonista, mutta onneton, että menetin lapseni, Sophie Serrano kertoo.
– Olen kasvattanut kolme lasta, mutta sydämessäni heitä on neljä.
Syyllinen alkoholisoitunut hoitaja?
Oikeuden eteen joutuvat nyt synnytysklinikka, kaksi lastenlääkäriä, kaksi synnytyslääkäriä sekä avustava sairaanhoitaja, jota klinikka pitää syypäänä vauvojen vaihtumiseen. Nyt jo yli 60-vuotias hoitaja oli tutkinnan mukaan alkoholisoitunut.
Klinikka puolustautuu myös vierittämällä syytä äitien niskoille. Sen mukaan äitien olisi pitänyt esittää epäilynsä vauvojen vaihtumisesta tiukemmin eikä tyytyä henkilökunnan selityksiin.
Manonin perhe vaatii henkisistä ja materiaalisista kärsimyksistä 5 380 000 euron korvauksia, Mélanien perhe puolestaan 6 880 000 euron korvauksia.
Mélanie ei halua esiintyä julkisuudessa oikealla nimellään.