Venäjä aikoo kasvattaa asevoimiensa vahvuutta puolella miljoonalla sotilaalla – lisäjoukkoja myös Suomen lähelle

Tämä pitäisi Shoigun mukaan sisällään lähes 700  000 sopimussotilasta. Lisäksi varusmiespalvelukseen kutsuttavien yläikärajaa pitäisi nostaa 30 vuoteen, Shoigu sanoi.

Shoigun mukaan on tarpeellista perustaa uudet Leningradin ja Moskovan sotilaspiirit. Shoigu tapasi Moskovassa presidentti Vladimir Putinin, jonka kerrotaan hyväksyneen puolustusministerin ehdotuksen.

Maan luoteisosaan on muodostettava uusia asevoimien joukkoja, koska Nato vahvistaa aseellista läsnäoloaan Venäjän rajoilla. Valtiollisen uutistoimiston RIA Novostin mukaan Shoigu viittasi erityisesti Naton "laajentumiseen" Suomeen ja Ruotsiin.

Shoigun mukaan Venäjä taistelee Ukrainassa kaikkien länsimaiden yhdistyneitä voimia vastaan. Hän viittasi länsimaiden Ukrainalle toimittamiin aseisiin ja talousapuun.

Puolustusministeri sanoi myös, että Venäjä aikoo perustaa laivastotukikohdat valtaamiinsa Berdjanskin ja Mariupolin satamakaupunkeihin Ukrainassa.

Kaikkosen mukaan kommenteissa ei mitään uutta tai yllättävää

Presidentti Putin kehui Venäjän merivoimien saavan tammikuussa käyttöönsä hypersoonisia Zirkon-ohjuksia. Lisäksi Putin sanoo asevoimien taistelukyvyn kehittyneen ja että tätä kehitystä jatketaan myös ydinasejoukkojen taisteluvalmiuden osalta.

Televisioidussa tapaamisessa Putin kuvaili Venäjän ja Ukrainan konfliktia "yhteiseksi murhenäytelmäksemme", joka ei kuitenkaan ole kummankaan osapuolen vaan "kolmansien maiden" toiminnan seurausta.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan Shoigun tämän päivän kommenteissa ei ole mitään uutta tai yllättävää, vaan samantapaisia lausuntoja on kuultu aiemminkin. Kaikkonen arvioi tekstiviestitse STT:lle, että Venäjää kiinnostaa se, millainen Naton jäsenmaa Suomesta tulee ja että Venäjä mitoittaa toimiaan sen mukaan.

Shoigu sanoi aiemmin, että Luoteis-Venäjälle on muodostettava uusia joukkoja Naton laajentuessa Suomeen ja Ruotsiin. Kaikkonen arvioi, että Venäjän sotilaallinen painopiste pysyy nyt ja lähitulevaisuudessa kuitenkin selvästi Ukrainassa.

Eri uutislähteet ovat kertoneet helmikuun jälkeen, että Suomen lähellä olevista venäläisistä joukko-osastoista on viety sotilaita sotimaan Ukrainaan ja että joukot olisivat kärsineet siellä pahoja tappioita.

Venäjän suhtautuminen Suomen ja Ruotsin Nato-pyrkimyksiin ollut jossain määrin ailahtelevaa

Vuosi sitten joulukuussa Putin vaati länsimailta sitovia takuita siitä, ettei Nato laajennu itään lähemmäs Venäjää. Presidentti Sauli Niinistö kommentoi tuolloin asiaa muistuttamalla, että mahdollinen liittyminen Natoon on jäseneksi haluavan maan ja Naton jäsenten välinen asia.

Vielä viime vuoden keväällä Venäjä varoitti kovista vastatoimista, jos Suomi ja Ruotsi päättäisivät hakea Natoon. Kuitenkin jo kesällä presidentti Putin totesi, ettei Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ole itsessään Venäjälle mikään ongelma. Tilanne kuitenkin hänen mukaansa muuttuu, jos Suomen ja Ruotsin alueelle tulee Naton joukkoja ja infrastruktuuria.

Uutinen päivittyy