Venäjä hehkuttaa 50 000 sotilaan massiivisia harjoituksia ja kuvasi niistä näyttävän videon – Brittitiedustelu: Todellisuus jotain aivan muuta

Venäjä on aloittanut Vostok 22 -sotaharjoituksen, johon osallistuu tällä kertaa myös muun muassa Kiinan ja Intian lähettämiä sotilaita.

Kreml on julkisesti väittänyt, että harjoitukseen osallistuu 50 000 sotilasta.

Iso-Britannian puolustusministeriö on tiedustelupäivityksessään toista mieltä. Harjoitukseen osallistuu korkeintaan 15 000 henkilöä, brittiministeriö väittää.

15 000 sotilasta on noin viidennes siitä määrästä, joka osallistui Vostok-harjoitukseen vuonna 2018, Britannia arvioi. Näin ollen brittilaskelman mukaan harjoitukseen osallistui neljä vuotta sitten noin 75 000 sotilasta.

Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu väitti vuonna 2018, että tuon vuoden Vostokiin tulee osallistumaan 300 000 sotilasta, 1 000 sotilaslentokonetta ja 80 sota-alusta, Economist kirjoittaa.

Lehden haastattelema amiraali James Foggo, joka vuonna 2018 komensi Yhdysvaltain merivoimia Euroopassa ja Afrikassa, kertoi jo tuolloin ymmärtäneensä, etteivät väitteet sotilaiden ja kaluston määrästä pitäneet paikkaansa.

Korkeintaan 150 sotilaan komppaniasta oli tehty Foggon mukaan paperilla pataljoona tai jopa 1 000 hengen rykmentti. Yksittäiset taistelulaivat olivatkin yhtäkkiä ryhmiä.

Bluffi meni läpi Suomessakin

Brittiministeriön tiedustelupäivitykseen mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on korostanut sitä, että Venäjän armeijan strategiset harjoitukset, kuten Vostok, eivät ole kyenneet ylläpitämään armeijan kykyä tehdä suuren mittakaavan monimutkaisia harjoituksia.

– Vostokin kaltaiset harjoitukset ovat raskaasti käsikirjoitettuja, eivätkä ne rohkaise aloitteellisuuteen. Niiden pääasiallinen tavoite on tehdä vaikutus Venäjän johtajiin ja kansainväliseen yleisöön.

Ennen suurhyökkäystään Ukrainaan Venäjän armeija ainakin jossain määrin myös onnistui kansainvälisen yleisön vakuuttamisessa.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Länsimaisissa julkisissa arvioissa, myös Suomessa, Venäjän armeijan iskukykyä pidettiin ennen helmikuuta kovana.

– Sotataidollisesta näkökulmasta Venäjä on erittäin vahva, eikä armeijaa myöskään pelätä käyttää, totesi Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja, eversti Petteri Kajanmaa MTV Uutisille vain vuorokausi ennen suurhyökkäyksen alkua.

– Venäjän sotilaallinen voima on valmis. Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien he ovat olleet vähän länsimaiden pilkan kohteena. Venäjän suorituskykyä on vähätelty, Kajanmaa jatkoi.

Toveri: "Unohdettiin, että ovat näytöksiä"

Suomen entisen tiedustelupäällikön, kenraalimajuri evp. Pekka Toverin mukaan on mahdollista, että "moni hämääntyi venäläisten taitavan pr:n ansiosta".

– Venäjä piti mittavia, yli 150 000 sotilaan harjoituksia, jollaisia lännessä ei ole pidetty vuosikymmeniin. Tuli sellainen kuva, että tämä on aika ammattitaitoinen asevoima, Toveri totesi MTV Uutiset Liven haastattelussa.

– Unohdettiin, että ilmeisesti nämä harjoitukset olivat pääosin suunniteltuja näytöksiä, jossa ei ollut sellaista vapaata kaksipuolista tilannetta, jossa johtajat joutuvat koville. Ei harjoiteltu ihan oikeasti monimutkaisia ja vaativia operaatioita, Toveri sanoo.

Ennen Ukrainan sodan syttymistä Kreml järjesti sotaharjoituksia muun muassa Valko-Venäjällä ja 2014 valloittamallaan Krimin niemimaalla. Syyriassa sotiessaan Venäjä oli osoittanut, että sen asejärjestelmät toimivat, Toveri muistuttaa.

– Kun niitä käytännössä yritettiin tehdä, niin nähtiin, että nimenomaan ylemmässä johdossa on merkittävää osaamisvajetta, Toveri jatkaa.

Lue myös:

    Uusimmat