Puolustusvoimat löysi Venäjän suurhyökkäyksestä kaksi kriittistä iskutapaa, joista Suomen puolustuksessa tulee ottaa oppia

Täysin vihkoon. Siinä Suomen maavoimien esikunnan majurin Mika Mäenpään summaus Venäjän vajaa vuosi sitten aloittamasta suurhyökkäyksestä Ukrainaan. Näkemyksensä hän kertoi Maavoimaseminaarissa keskiviikkona.

Venäjän armeijan epäonnistumisen syitä on arvioitu valtavasti.

Mäenpää kiinnitti kuitenkin huomionsa siihen, mitä Venäjän tavasta tehdä nopeaan voittoon tähtäävä ensi-isku voidaan oppia.

Suurhyökkäyksensä ensipäivinä Venäjä iski syvälle ja vähän joka suunnalta, yllättävänkin pieniä reittejä hyödyntäen, Mäenpää toteaa.

Tällaista sodankäyntiä vastaan on kehitetty paikallispuolustus. Paikallisjoukot kattavat koko maan, Mäenpää linjaa. Maavoimat harjoittelee paikallispuolustusta kymmenillä paikkakunnilla 24.2.–10.3.

– Ei voi olla tyhjiä kohtia. Viholliset tiedustelu löytää reiät ja paikat. Kukaan ei uskonut, että Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden suoja-aluetta käytettäisiin hyökkäämiseen, Mäenpää nostaa esimerkiksi.

Näin Venäjä kuitenkin teki. Sieltä myös löytyi Ukrainan puolustuksesta aukko.

– Joka kylää pitää jollain tapaa valvoa. Ei voi olla niin, että siirretään joukko johonkin nopeasti. Paikallispuolustus tietää, minkä kaivon takaa polku kulkee, Mäenpää sanoo.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Lue myös: Tutkija: Venäjä ei pysty esittämään päätepistettä sodalle – Putinin ydinaseuhittelu oli "kevyimmästä päästä", mutta sillä voi silti olla maailmanlaajuinen vaikutus

"Takaisin maastoon, ei vain tienvarteen"

Kaikki osallistuvat paikallispuolustukseen, kaikille riittää tekemistä. Näin linjaa Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Pasi Välimäki.

Poikkeusoloissa paikallisjoukkojen tehtäviä ovat esimerkiksi strategisten kohteiden suojaaminen, alueiden valvonta, taistelutehtävät ja vastustajan erikoisjoukkoja vastaan toimiminen, Maavoimat määrittää.

Paikallispuolustus on parhaillaan murroksessa. Kenraali Välimäen mukaan perinteisestä paikallispataljoonasta kasvaa aiempaa suurempi kokonaisuus. Tulivoimaa ja liikkuvuutta lisätään.

Ukrainan sodasta on saatu oppia, mutta "sitä ei pidä apinoida", Välimäki sanoo.

– On funtsittava. Pitää olla viisautta.

– Paikallispuolustuksen ydin on siinä, että haasteet ja taistelut pyritään ratkaisemaan paikallisesti. Takaisin maastoon, ei vain tienvarteen. Katsotaan, missä on hyvä paikka tapella.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Lue myös: Putin ei kyennyt tarjoamaan puheessaan mitään ratkaisua edes omilleen – Venäjän ainoalle toiveelle heti kylmä suihku Bidenilta

"Miksi Venäjä ei toiminut kuin on ajateltu?"

Majuri Mäenpään "iso analyysi" Venäjän suurhyökkäyksestä on, että Venäjä ei aluksi sotinut niin kuin se harjoitteli.

– Miksi Venäjä ei toiminut kuin on ajateltu? Nähtiin, etteivät he onnistuneet. Sitä alkaa miettimään, onko kaikki arvioitu väärin (Venäjän suhteen).

Venäjän armeijassa tapahtui kylmän sodan jälkeen valtava muutos. Kylmän sodan aikaan puna-armeijan ytimessä oli yhteenotto Naton kanssa.

Sittemmin Venäjän armeijaa on Mäenpään mukaan kehitetty taistelemaan pienemmissä alueellisissa kriiseissä. Tätä oppia on testattu käytännössä esimerkiksi Georgiassa vuonna 2008 ja Itä-Ukrainassa vuodesta 2014 alkaen.

– Kun nyt piti tehdä massiivinen hyökkäys Ukrainaan, ei kone ollut siinä kunnossa kuin johto oletti.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Lue myös: Videolla Ukrainan panssarivaunu tulittaa ja pyörii villisti – suomalaisen asiantuntijan tyly arvio: "Epäpätevää – ilman koulutusta länsitankit eivät auta"

Venäjä palannut "toimi kuten harjoittelet" -ajatteluun

Venäjän toiminnassa on nähtävissä muutoksia sitten sodan alkupäivien.

Nopean operaation epäonnistuttua Venäjä palasi sen perinteisten sotaoppien ytimeen. Sieltä löytyivät tykistön ja panssareiden runsas käyttö. Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja Petteri Kajanmaa käyttää tästä termiä "tulijyrätaktiikka".

Alkuvuodesta Venäjä on jälleen ryhtynyt uusiin, maantieteellisesti laajoihin hyökkäyksiin. Ukrainan puolustus on kuitenkin kestänyt ja Venäjä on kärsinyt katastrofaalisiksi kuvailtuja tappioita. Läpimurtoja ei ole raportoitu.

– Sodan alussa kärsityt tappiot ovat haitanneet Venäjän vanhaan palaamista, mutta sotataidollisesti on palattu "toimi kuten harjoittelit" -ajatteluun.

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuosi takaperin käytännössä parhailla joukoillaan. Nyt merkittävä osa sotilaista on liikekannallapanolla aikaansaatuja joukkoja.

Lisäksi Venäjän kalustotappiot ovat olleet valtaisia. Ukraina väittää tuhonneensa pelkkiä panssarivaunuja yli 3 300. Länsiarviot ovat olleet maltillisempia, mutta esimerkiksi avoimen datan pohjalta kalustotappioita laskeva Oryx katsoo Venäjän menettäneen todistetusti yli 1 500 vaunua.

Lue myös: Asiakirjavuoto: Venäjä suunnittelee ottavansa Valko-Venäjän täysin hallintaansa vuoteen 2030 mennessä

Lue myös: Ukrainan ratkaisutaisteluissa voivat olla vastakkain Suomen nykyinen ja entinen panssarivaunu – kysyimme majurilta, miten Leopardin ja T-72:n kohtaamisessa kävisi