Venäjä haluaa etupiirin, mutta sellaista ajattelua ei tarvitse hyväksyä, sanoo keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi MTV Uutisille.
Neuvostoliitto paalutti toisen maailmansodan jälkeen laajan etupiirin. Moskovan vallan alle jäivät tuolloin käytännössä niin Kiova, Minsk kuin Tallinnakin.
Lukuisat Itä-Euroopan valtiot julistautuivat itsenäisiksi Neuvostoliiton romahtaessa. Vuoden 1999 jälkeen useat Varsovan liiton entiset jäsenet, kuten Puola, Unkari ja Bulgaria, ovat liittyneet Natoon.
Valmistaudu Linnan juhliin ja seuraa juhlahumua erikoislähetyksissä
Klo 17–19 Valmiina Linnan juhliin -erikoislähetys Katri Utulan ja Katja Lintusen juontamana.
Klo 19–22 Juhlatunnelmaa ja mielenkiintoisia vieraita suorana Presidentinlinnasta.
Lähetyksiä voi seurata suorana MTV Uutisten verkkosivuilla ja Katsomossa itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.
Venäjän presidentin Vladimir Putinin mukaan Neuvostoliiton hajoaminen oli 1900-luvun suurin geopoliittinen katastrofi.
Presidentti Putinin pitkän valtakauden aikana maa on kironnut Naton laajentumista itään. Nyt Euroopassa on kolme Venäjän rajamaata, jotka eivät ole Naton jäseniä. Nämä valtiot ovat Ukraina, Valko-Venäjä ja Suomi.
Ukrainaan Venäjä teki suurhyökkäyksen helmikuun lopulla ja Valko-Venäjä on käytännössä Kremlin käskyvallassa.
Lue myös: Nämä ovat Nato-jäsenyyden uhat ja mahdollisuudet, arvioi kannattaja ja vastustaja: "Suurin uhka ei liity siihen, mitä Venäjä tekisi Suomelle"
Jäljellä jää tavallaan Suomi. Venäjä on tehnyt lukuisia kertoja selväksi, että Suomen Nato-jäsenhakemuksella tulisi olemaan sotilaallisia ja poliittisia seuraamuksia.
Venäjän uhkailut pitää ottaa huomioon, mutta ei niin kuin Venäjä todennäköisesti toivoo, sanoo Nato-jäsenyyttä kannattava keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi MTV Uutisille.
– Sillä ne uhkailut loppuvat, kun meillä on tarpeeksi vahva tilanne. Jos mukaudumme Venäjän kontrolliin, niin se on loputon suo, kuten suomettumisen vuosina nähtiin, hän toteaa.
Romakkaniemen teoreettisessa esimerkissä Venäjä uhkaa sotilaallisilla toimenpiteillä, jos äskettäin ostetut F-35-hävittäjät toimitetaan Suomeen.
– Mitä suomalaiset päättäjät siinä vaiheessa tekevät, jos olemme jo osoittaneet, että olemme valmiita mukautumaan Venäjän uhkauksiin ja toiveisiin? Romakkaniemi kysyy.
Romakkaniemi: Etupiiriajattelua ei tule hyväksyä
Naton laajentumisen kylmän sodan jälkeiset ruuhkavuodet osuivat välille 1999–2009, jonka aikana peräti 12 valtiota liittyi puolustusliittoon.
– Tällä hetkellä ei ole niin hyvä aika liittyä kuin olisi ollut vuonna 1999, 2000-luvun alussa tai viime vuosikymmenenä. Suomen olisi kannattanut ottaa palovakuutus, kun sotaa lähialueella ei ollut, Romakkaniemi sanoo.
– Nyt on kuitenkin todennäköisesti parempi aika liittyä Natoon kuin lähitulevaisuudessa. On skenaarioita, joissa Nato-ovi voi sulkeutua, hän jatkaa.
2:04
Nato-jäsenyyden uhat ja mahdollisuudet: "Mihin asti Venäjä on valmis menemään estääkseen jäsenyyden?"
Yksi tällainen skenaario olisi Helsingin yliopiston valtio-opin professorin Heikki Patomäen mukaan se, että jokin olemassa oleva Nato-maa siirtyisi sille kannalle, että Naton laajentuminen kiihdyttäisi konfliktia Euroopassa.
Kaikkien olemassa olevien Nato-maiden pitää hyväksyä uusi jäsen. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on vakuuttanut, että ovi Natoon on Suomelle auki.
– Naton itään laajentuminen on Venäjän näkökulmasta jatkuva ongelma. Venäjä on protestoinut sitä vastaan vaikka kuinka monta kertaa, Patomäki toteaa.
Lue myös: Presidentti Zelenskyi julkaisi videopuheen: "Nyt on aika tavata ja palauttaa Ukrainan alueellinen koskemattomuus"
Keskuskauppakamarin Romakkaniemen mukaan pitää päättää, hyväksymmekö Venäjän ajattelun.
– Tuohon sisältyy se ajatus, että Venäjän naapurimaat ovat sen vaikutuspiirissä, jossa sen pitää tarvittaessa pystyä puuttumaan poliittisiin prosesseihin. Silloin hyväksytään neutraali bufferi (etupiiri), Romakkaniemi katsoo.
– Näin ollen Suomi ja muut maat eivät olisi vapaita tekemään valintoja, vaan niiden pitäisi mukautua Venäjän turvallisuusintresseihin. Meidän ei länsimaina sitä pitäisi hyväksyä, hän jatkaa.
"Ei se auttanut 83 vuottakaan sitten"
Vaikka Venäjä moittii Naton laajentumista, niin Romakkaniemen mukaan on syytä muistaa, että Nato ei ole "kahminut" jäseniä itselleen.
– Itä-Euroopan maat ovat halunneet turvaan Natoon ja länteen. Venäjä on arvaamaton ja sillä on sekä laajentumishalua että halua hallita lähialuettaan, Romakkaniemi arvioi.
– Ei se auttanut meitä 83 vuottakaan sitten, että halusimme olla rauhassa. Venäjä aika-ajoin nousee, haluaa näyttää valtaansa, käyttää valtaansa ja silloin naapureilla on turvaton olo, Romakkaniemi jatkaa.
Talvisodan alkamisesta tulee marraskuussa kuluneeksi 83 vuotta.
Lue myös: ”Ydinsota on aito riski”: Ukrainan sota voi professorin mukaan laajentua Venäjän ja Naton väliseksi – ja se liittyy monella tavalla Suomen mahdolliseen Nato-jäsenhakemukseen
36:51
Natoon vai ei? Katso professori Patomäen ja keskuskauppakamarin tomitusjohtaja Romakkaniemen koko väittely.