Biden: Venäjä aikoo hyökätä Ukrainaan lähipäivinä, myös Kiova kohteena

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden piti perjantaina puheen Ukrainan kiristyneestä tilanteesta. Bidenin mukaan Venäjä on tehnyt parhaansa heikentääkseen Naton ja Euroopan unionin välejä. Tässä Venäjä ei ole kuitenkaan onnistunut, Biden vakuuttaa.

 – Viime päivinä olemme nähneet tulitaukorikkomuksia, joilla Ukrainaa pyritään provosoimaan, Biden sanoi.

Presidentin mielestä Venäjä toimii nyt juuri sillä tavalla, mistä Yhdysvallat ja sen liittolaiset ovat varoittaneet jo viikkojen ajan.

– Ukrainan sotilaat ovat osoittaneet harkintakykyä ja hillintää. He eivät ole antaneet Venäjän houkutella heitä sotaan, Biden totesi.

Biden myös toisti Yhdysvaltojen useaan kertaan tekemän arvion, jonka mukaan Venäjä hyökkää Ukrainaan lähipäivien aikana. Bidenin mukaan myös Ukrainan pääkaupunki Kiova tulee olemaan Venäjän kohdelistalla.

– Emme lähetä sotilaita Ukrainaan, mutta tuemme ukrainalaisia, Biden linjasi.

Tiedotustilaisuudessa media vielä kysyi Bidenilta, onko hän vakuuttunut, että Venäjän presidentti Vladimir Putin aikoo hyökätä Ukrainaan.

– Kyllä, Biden vastasi.

Bidenin mukaan Venäjä voi kuitenkin vielä valita diplomatian tien.

Räjähdyksiä ja syytöksiä

Perjantaina esitettiin jälleen puolin toisin syytöksiä aselevon rikkomuksista.

Ukrainan asevoimien mukaan separatistit rikkoivat aselepoa perjantain vastaisena yönä 20 kertaa puolenyön ja aamuyhdeksän välillä. Samaan aikaan Donetskin ja Luhanskin alueen separatistiryhmät sanovat Ukrainan armeijan ampuneen 27 kertaa.

Jännitteet alueella kasvoivat torstaina, kun muun muassa alueella oleva päiväkoti sai osuman raskaasta aseesta. Ukrainan mukaan iskun tekivät Venäjän tukemat joukot.

Myöhään perjantai-iltana Venäläinen uutistoimisto Interfax kertoi, että kaasuputki on hajonnut Itä-Ukrainassa voimakkaan räjähdyksen jälkeen.

Aiemmin perjantai-iltana Venäjän valtion omistama tietotoimisto RIA uutisoi, että separatistien hallintorakennuksen lähellä on tapahtunut räjähdys.

Ukrainan hallinto puolestaan sanoi, että Venäjä on miinoittanut Donetskissa olevia rakennuksia. 

Kumpikin osapuoli syyttää toisiaan raskailla aseilla tehdyistä iskuista ja aseleporikkomuksista. Tulitauon rikkomisia on ollut säännöllisesti vuodesta 2014 lähtien, mutta nyt rikkomusten määrä on kasvussa.

Samalla Venäjä on koonnut joukkojaan hyökkäysvalmiuteen Ukrainan rajan tuntumaan. Sen on tulkittu valmistautuvan hyökkäykseen Ukrainaan. Aiemmin tänään Ukrainan hallinto arvioi, että sen rajojen lähellä on nyt noin 149 000 venäläissotilasta, kun mukaan lasketaan lähellä olevat ilma- ja merivoimat.

Perjantai-iltana Iso-Britannia ilmoitti siirtävänsä suurlähetystönsä pois Kiovasta. Samalla maa kehotti Ukrainassa olevia kansalaisiaan poistumaan nyt, kun kaupallisia lentoja vielä on saatavilla.

Lue myös: Petri Sarasteen kolumni: Koska 30 vuotta vanha sopimus lähes unohdettiin, onko ihme, ettei Ukrainassa luoteta annettuihin lupauksiin?  

Venäjä väittää taas vetävänsä joukkoja pois – USA kertoo päinvastaista

Yhdysvaltojen puolustusministerin Lloyd Austinin mukaan Venäjä on tuomassa lisää joukkojaan Ukrainan vastaiselle rajaseudulleen Venäjän toistuvista vetäytymispuheista huolimatta.

Venäjä sanoi aiemmin alkaneensa vetää pois sotakalustoaan Ukrainan rajoilta tänään perjantaina.

Venäjän puolustusministeriön julkaiseman tiedotteen mukaan Venäjä on vetämässä pois tankkeja ja muita panssaroituja ajoneuvoja rajoilta takaisin asemapaikkaansa Nizhni Novgorodissa sotaharjoitusten päätteeksi. Venäjän mukaan myös 10 taistelukonetta on siirretty pois Venäjän miehittämältä Krimin niemimaalta.

Kuluneella viikolla sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kommentoi toimittajille, että toisin kuin Venäjä oli jo aiemmin ilmoittanut, eivät Nato-maat ole havainneet merkkejä siitä, että Venäjä olisi vetämässä joukkojaan Ukrainan rajan tuntumasta. Venäjän joukkojen kokonaismäärä näytti päinvastoin olevan kasvamassa, ja lisäjoukkoja oli matkalla rajalle.

Myös Suomen tulkinta on sama. Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi EU:n ja Afrikan unionin huippukokouksen yhteydessä Brysselissä, että toistaiseksi konkreettisia todisteita vetäytymisestä ei ole nähty. Marinin mukaan nyt odotetaan, että Venäjä lunastaa puheet joukkojen vetäytymisestä. Marin on sanonut, että Venäjällä on päävastuu jännittyneen turvallisuuspoliittisen tilanteen parantamisessa.

Lue lisää: Venäjä sanoo yhtä, USA aivan toista – kehen luottaa, sotataidon asiantuntija? "Varsinaisesti ei voi uskoa ketään"

Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja Petteri Kajanmaa vahvistaa, että toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, että Venäjä olisi vetänyt joukkojaan pois Ukrainan rajan tuntumasta. Sotilaita arvioidaan rajalla olevan jopa 150 000.

– Ne pystyvät halutessaan aloittamaan hyökkäyksen välittömästi. Toisaalta joukot eivät riitä koko Ukrainan valtaamiseen. Puhutaan operaatiosta kymmenien, ehkä sadan kilometrin syvyyteen, Kajanmaa arvioi.

Vaikka Venäjä siirtelisi joukkojaan, se ei välttämättä tarkoita uhan merkittävää kevenemistä.

– Täytyy muistaa, että joidenkin joukkojen kotivaruskunta on hyvin lähellä. Joukkoja voidaan siirtää varuskuntaan ja takaisin rintamalle hyvin lyhellä varoitusajalla, Kajanmaa toteaa.

Lue myös: MTV Ukrainassa: Epävarmuus ja propaganda kalvavat ukrainalaisten mieliä: "Tämä on ollut stressaava viikko"

Separatistijohto: Aloitamme siviilien evakuoinnit

Itä-Ukrainassa niin kutsutun Donetskin kansantasavallan separatistijohto sanoo aloittaneensa siviilien evakuoinnit Venäjälle. Perjantai-illan aikana ensimmäiset siviilejä kuljettaneet bussit saapuivatkin Venäjän Rostovin alueelle, kertoo TASS. Yhteensä aiotaan evakuoida 700 000 ihmistä, separatistit sanovat.

Separatistijohtaja Denis Pushilinin mukaan ensimmäiseksi evakuoidaan naiset, lapset ja vanhukset. Hän väitti Ukrainan suunnittelevan hyökkäystä Venäjän tukemille separatistialueille.

Mistä väitetyissä evakuoinneissa oikein on kyse, Kiovassa oleva MTV Uutisten kirjeenvaihtaja Petri Saraste?

– Vaikuttaa siltä, että syytä hyökkäykselle haetaan aivan vimmatusti. Yksi tällainen syyhän olisi se, että Ukrainassa valmisteltaisiin iskua Donetskissa oleviin kemian tehtaisiin ja ihmiset joutuisivat myrkkykaasuille alttiiksi. Siksi heidät pitäisi evakuoida, Saraste sanoo.

– Suunnitelmahan sopisi Venäjälle hyvin, koska silloin he saisivat puhdistettua tuon alueen siviileistä ja paremman hyökkäysasetelman, Saraste jatkaa.

Niin sanotut Donetskin kansantasavalta ja Luhanskin kansantasavalta ovat itse julistautuneet itsenäisiksi. Venäjän duuma on pyytänyt presidentti Vladimir Putinia tunnustamaan niiden itsenäisyyden.

Separatistihallintoja ylläpitää tosiasiassa Venäjä.

Venäjälle suunnitellaan pakotteita

Länsimaat ovat kritisoineet Venäjää ja vaatineet sitä lopettamaan tilanteen kärjistämisen ja vetämään joukkonsa Ukrainan rajalta. 

Länsimaat ovat valmistelleet mittavia pakotteita siltä varalta, jos Venäjä laajentaa sotatoimiaan Ukrainaa vastaan. Pääministeri Marin kommentoi eilen, että EU:n pakotteiden valmistelu on loppusuoralla. Marinin mukaan EU-mailla on vahva yhteinen tahto toimia nopeasti, jos Venäjän sotatoimet laajenevat. Hän kuvaili valmisteltuja pakotteita hyvin raskaiksi.

EU:n ulkosuhteista vastaava Josep Borrell kertoi eilen, että energia on yksi pakotepaketin tärkeimmistä kysymyksistä, mutta ei avannut paketin sisältöä sen tarkemmin. Myöskään pääministeri Marin ei halunnut tänään kommentoida pakotteiden sisältöä. 

– En kommentoi yksityiskohtia. Puhumme taloudellisista pakotteista ja henkilöpakotteista, Marin sanoi.

Yhdysvaltain senaatti hyväksyi eilen torstai-iltana paikallista aikaa päätöslauselman, jossa luvataan tukea Ukrainan hallitusta kriisin keskellä. Päätöslauselmassa kehotetaan presidentti Joe Bidenia huolehtimaan siitä, että Venäjä maksaa kovan hinnan, jos se hyökkää Ukrainaan. Asiasta kertoivat muun muassa Hill-lehti ja Politico.

Symbolinen lausunto sai tukea molemmista puolueista. Sen sijaan poliitikot eivät päässeet sopuun konkreettisista talouspakotteista, joilla Venäjää voitaisiin rangaista hyökkäyksen toteutuessa. Erimielisyyttä aiheuttivat ehdotetut venäläispankkeihin kohdistuvat pakotteet, joilla olisi ehkä vaikutuksia myös Euroopassa, sekä Nord Stream 2 -kaasuputken tulevaisuus.

Yhdysvallat ehdotti ministeritapaamista

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken tapaa venäläiskollegansa Sergei Lavrovin ensi viikolla, kunhan Venäjä ei hyökkää Ukrainaan, kertoo Yhdysvaltain ulkoministeriö.

Ulkoministeriön edustajan Ned Pricen mukaan Yhdysvallat uskoo, että kriisi voidaan ratkaista vastuullisesti ainoastaan diplomatian ja vuoropuhelun kautta.

Ministeritapaamista ehdotti alkujaan Yhdysvallat. Price kertoo Twitter-tilillään Venäjän vastanneen ehdotukseen ja ehdottaneen, että tapaaminen järjestettäisiin ensi viikon lopulla.

Yhdysvallat aikoo Pricen mukaan suostua venäläisten ehdotukseen sillä ehdolla, ettei Venäjä hyökkää Ukrainaan.

– Jos he hyökkäävät lähipäivinä, tekee tämä selväksi sen, etteivät he olleet ikinä tosissaan diplomatiasta, Price kirjoitti.

Oikaisu 19.2. klo 8.35: Jutussa kirjoitettiin, että Bideniltä olisi kysytty, uskooko hän Putinin hyökkäävän Venäjälle. Todellisuudessa Bideniltä kysyttiin, uskooko hän Putinin hyökkäävän Ukrainaan.