Tilanne Ukrainan kriisissä: Venäjä tunnusti Itä-Ukrainan separatisti­alueiden itsenäisyyden, Naton pääsihteeri tuomitsee

Ukraina ja Venäjä
Julkaistu 21.02.2022 07:41(Päivitetty 21.02.2022 20:56)

Elise Tykkyläinen

elise.tykkylainen@mtv.fi

Salla Laurila

Toimittajan kuva
Hanna Vaittinen

hanna.vaittinen@mtv.fi

Seuraamme Ukrainan kriisin ajantasaista tilannetta tässä artikkelissa. Venäjä on keskittänyt Ukrainan rajoille huomattavan määrän joukkojaan ja maiden välit ovat kiristyneet. Tilanteen pelätään johtavan sotilaalliseen konfliktiin.

Venäjän presidentti Vladimir Putin piti televisioidun puheen, jossa tunnusti Donetskin ja Luhanskin separatistialueiden itsenäisyyden.

Suorassa lähetyksessä näkyi, kuinka Putin siirtyi puheensa jälkeen kirjoittamaan kaksi asiakirjaa. Presidentti pyytää Venäjän parlamenttia hyväksymään päätöksen mahdollisimman pian.

Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg tuomitsee Venäjän presidentin Vladimir Putinin päätöksen tunnustaa Itä-Ukrainan separatistialueiden itsenäisyys. Päätös rikkoo hänen mukaansa Minskin sopimuksia. 

Myös EU-johtajien mukaan Itä-Ukrainan separatistialueiden itsenäisyyden tunnustaminen rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta. EU ja sen kumppanit reagoivat yhtenäisesti ja päättäväisesti.

Lue aiheesta lisää: Putin tunnusti Donetskin ja Luhanskin separatistialueiden itsenäisyyden, EU aikoo reagoida

EU:n ulkosuhteita johtava Josep Borrell aikoo ehdottaa pakotteita Venäjän tunnustaessa Itä-Ukrainan separatistialueiden itsenäisyyden. Pakotteiden langettamisesta päättävät EU-ulkoministerit.

Putin kertoi tänään Saksan liittokanslerille Olaf Scholzille ja Ranskan presidentille Emmanuel Macronille olevansa aikeissa tunnustaa Itä-Ukrainan Luhanskin ja Donetskin separatistialueiden itsenäisyyden.

Niin sanotut Donetskin kansantasavalta ja Luhanskin kansantasavalta ovat itse julistautuneet itsenäisiksi. Separatistihallintoja ylläpitää tosiasiassa Venäjä.

Alueiden johtajat vetosivat Putiniin tänään itsenäisyyden tunnustamiseksi. Separatistijohtajien pyyntöjä on käsitelty Venäjän kansallisen turvallisuusneuvoston kokouksessa, joka esitettiin Venäjän valtiontelevisiossa. Lähetys ei ollut suora.

Putin kertoi turvallisuusneuvoston kokouksessa, että "tavoitteena on kuunnella kollegoita ja määritellä seuraavat askeleet" ottaen huomioon separatistijohtajien vetoomukset.

Yhdysvaltain mukaan mahdollinen itsenäisyyden tunnustaminen rikkoisi kansainvälistä oikeutta.

Ukraina haluaisi YK:n turvallisuusneuvoston koolle pikaisesti 

Ukraina on pyytänyt, että YK:n turvallisuusneuvosto kokoontuisi pikaisesti käsittelemään Venäjän mahdollisen hyökkäyksen uhkaa. Ukraina pohjaa pyyntönsä liki 30 vuotta sitten luvattuihin turvallisuustakuisiin.

Pyynnön esitti maan ulkoministeri Dmytro Kuleba, joka kertoo toimineensa maan presidentin Volodymyr Zelenskyin pyynnöstä.

Kuleba kertoo asiasta tviitissä, jossa hän viittaa vuonna 1994 laadittuun niin kutsuttuun Budapestin muistioon. Siinä Yhdysvallat, Britannia ja Venäjä lupasivat Ukrainalle turvallisuustakuut vastineeksi siitä, että Ukraina liittyi kansainväliseen ydinsulkusopimukseen. 

Puolustusministeriö: Ukraina pyytänyt Suomelta materiaalitukea 

Ukraina on pyytänyt Suomelta puolustukseen ja pelastustoimintaan liittyvää materiaalitukea, kertoo puolustusministeriö.

Ministeriöstä kerrotaan STT:lle, että tukipyynnöt ovat saapuneet alkuvuoden aikana ja niihin liittyvät selvitystyöt ovat kesken. Ministeriöstä ei kommentoitu tarkemmin pyyntöjen sisältöä.

Presidentti Sauli Niinistö kertoi toissa päivänä lauantaina, että Ukraina on pyytänyt Suomelta aseellisen avun toimittamista. Suomi on aiemmin päättänyt taloudellisen avun antamisesta.

Lue lisää: Puolustusministeriö: Ukraina pyytänyt Suomelta materiaalitukea puolustukseen ja pelastustyöhön

Putin harkitsee Itä-Ukrainan separatistialueiden itsenäisyyttä 

Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoo harkitsevansa Itä-Ukrainan separatistialueiden itsenäisyyden tunnustamista.

Niin sanotut Donetskin kansantasavalta ja Luhanskin kansantasavalta ovat itse julistautuneet itsenäisiksi, mutta separatistihallintoja ylläpitää tosiasiassa Venäjä. Alueiden johtajat vetosivat Putiniin tänään itsenäisyyden tunnustamiseksi. 

Venäläisuutistoimisto RIA Novostin Kreml-toimittajien tviitin mukaan pyyntöjä käsitellään tänään Venäjän kansallisen turvallisuusneuvoston kokouksessa.

Kokouksen avanneen Putinin mukaan tavoitteena on kuunnella kollegoita ja määritellä seuraavat askeleet ottaen huomioon separatistijohtajien vetoomukset.

"Viisi tunkeutujaa surmattu"

Venäjän asevoimat väittää surmanneensa viisi ukrainalaista, jotka olivat yrittäneet tunkeutua Venäjälle Ukrainasta käsin. Yhteenoton väitetään tapahtuneen tänään aamulla lähellä Rostovin alueella sijaitsevaa kylää. Venäjän mukaan surmansa saaneet henkilöt olivat sabotoijia.

Ukraina puolestaan kiistää väitteet siitä, että ukrainalaisia sotilaita olisi mennyt rajan ylitse Venäjän puolelle. Maan sisäministeriön mukaan yksikään ukrainalaissotilas ei ole myöskään saanut tänään surmaansa.

Länsimaissa on pelätty, että Venäjä pyrkii oikeuttamaan hyökkäyksen Ukrainaan muun muassa ukrainalaishyökkäyksiä lavastamalla.

Niinistö: Venäjä pakitti huippukokouksesta hämmentääkseen

Presidentti Sauli Niinistön mukaan kyse on hämmennyksen herättämisestä, kun Venäjä pakitti suunnitelmasta järjestää Venäjän ja Yhdysvaltain presidenttien huippukokous Ukrainan tilanteesta.

Niinistö vastasi STT:n kysymykseen, kuinka huolestuttavana hän pitää sitä, että Venäjä totesi huippukokouksen järjestämisen olevan liian aikaista.

Hänestä tämä on jatkumoa Venäjän toimintamallille, että ensin otetaan askeleita eteenpäin, sitten taaksepäin.

Sholz ja Putin puhuvat puhelimitse tänään

Saksan liittokansleri Olaf Scholz keskustelee tänään puhelimessa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa yrittäen lieventää jännitteitä Ukrainan kiristyneen tilanteen ympärillä.

Saksan hallituksen tiedottajan mukaan iltapäivälle kaavailtu puhelu on suunniteltu läheisessä yhteistyössä Ranskan presidentti Emmanuel Macronin kanssa, joka keskusteli Putinin kanssa samasta aiheesta eilen sunnuntaina.

Scholz tapasi Putinin viime viikolla Moskovassa. Tuolloin Scholz kertoi, että Euroopan pysyvä turvallisuus on mahdollista vain Venäjän kanssa, eikä sitä saavuteta Venäjää vastaan toimimalla.

Venäjä: Ukrainasta laukaistu ammus tuhosi raja-aseman Venäjällä

Venäjän väitteen mukaan Ukrainan puolelta laukaistu ammus on tuhonnut Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n käytössä olleen rajavartioaseman Rostovin alueella Venäjän puolella rajaa.

Ammuksen kerrotaan osuneen noin 150 metrin päässä rajalta sijainneeseen rakennukseen aamulla kello 9.50 paikallista aikaa. FSB tiedotti asiasta venäläisille uutistoimistoille.

Valtiollisen venäläisen uutistoimisto Ria Novostin mukaan uhreja ei ollut.

Yhdysvaltalaistietojen mukaan Venäjä suunnittelee ihmisoikeusloukkauksia ja jopa määrättyjen henkilöiden surmaamista Ukrainassa.

Yhdysvaltalaislähteet: Venäjä suunnittelee eliminointilistaa

Yhdysvaltojen mukaan Venäjä on luomassa eliminointilistaa ukrainalaisista, jotka on tapettava tai lähetettävä leirille miehityksen myötä, kirjoittaa The Washington Post.

Yhdysvaltalaislehti nojaa tietonsa YK:n ihmisoikeuskomissaari Michelle Bacheletille  osoitettuun kirjeeseen.

Yhdysvaltain YK-suurlähettilään Bathsheba Nell Crockerin allekirjoittamassa kirjeessä pelätään Venäjän hyökkäyksen johtavan laajamittaiseen inhimilliseen kärsimykseen. Mahdollinen invaasio olisi kirjeen mukaan ihmisoikeuskatastrofi.

Kirjeen tietojen mukaan Venäjä on keräämässä listaa ukrainalaisista, jotka on surmattava tai lähetettävä leirille miehityksen yhteydessä.

Kirjeessä todetaan myös, että Venäjän nykyiset ihmisoikeusloukkaukset jo miehitetyillä alueilla Ukrainassa tulisivat moninkertaistumaan uuden aseellisen konfliktin yhteydessä.

Kirjeessä todetaan nojaten yhdysvaltalaistietoihin, että Venäjä suunnittelisi laajamittaisia ihmisoikeuksien loukkauksia miehityksen jälkeen. Kirjeen mukaan Venäjä on aiemmin hyökkäyksen jälkeen muun muassa kiduttanut ja vanginnut vastustajiaan.

Kirjeessä epäillään, että samojen toimien kohteeksi saattaisivat joutua muun muassa Ukrainassa maanpaossa olevat venäläiset ja valkovenäläiset toisinajattelijat, journalistit ja erilaiset vähemmistöryhmät, kuten seksuaalivähemmistöt.

Suurlähettilään allekirjoittamassa kirjeessä ei yksilöidä tarkemmin, mihin sen tiedot perustuvat.

Joukkoja siirtynyt lähemmäs Ukrainan rajaa

Tuoreet satelliittikuvat näyttävät Venäjän joukkojen siirtyneen lähemmäs Ukrainan rajaa.

Yhdysvaltalaisen avaruusteknologiayritys Maxarin satelliittikuvissa näkyy venäläisjoukkojen aktiivisuus Ukrainan rajan lähistöllä.

Aiemmin lähinnä harjoitusalueille ja kasarmeille sijoittuneet ovat nyt siirtyneet laajemmille alueille.

Uusia joukkoja on siirtynyt metsiin, maatiloille ja teollisuusalueille, joista lähimmät ovat vain 15 kilometrin päässä rajasta. Asiasta kertovat muun muassa Reuters ja CNN.

– Tämä uusi aktiivisuus kuvastaa muutosta taistelujoukkojen muodostelmassa, Maxarilta sanottiin kuvien julkistamisen yhteydessä eilen.

Satelliittikuvien perusteella ei saada täyttä kuvaa Venäjän joukoista tai niiden liikkeistä, sillä yksiköitä voidaan myös naamioida maastoon tai esimerkiksi pilvet voivat estää kuvien ottamisen.

Huomattava määrä joukkoja keskitetty rajalle

MTV Uutisten kirjeenvaihtaja Petri Saraste raportoi paikan päältä Ukrainasta. Hän on viettänyt yönsä Kiovassa.

– Kiovassa on ollut aika rauhallista, mutta Donbassin alueella lähellä Luhanskia on ollut ammuntaa myöhään illalla ja kovaa kranaattitulta. Toistaiseksi ei ole tietoa siitä onko loukkaantuneita tai kuolleita, Saraste kertoo.

Katso kirjeenvaihtajan raportti Kiovasta maanantaiaamuna: 

8:56img 

– Se tiedetään että iskuja on toteutettu entistä tiiviimmin ja raskaammalla kalustolla. Määrät ovat sellaisia että tällaista ammuntaa täällä ei ole koettu neljään vuoteen.

Ranskan presidentin kanslia on tiedottanut, että Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden ovat alustavasti hyväksyneet Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ehdotuksen huippukokouksesta. Ranskan presidentin kanslian mukaan huippukokouksen teemoina ovat Euroopan turvallisuus ja strateginen vakaus.

– Kyllä täällä on hieman epäröintiä näiden tietojen suhteen, että tuleeko tällaista huippukokousta, Saraste toteaa.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken aikovat tavata torstaina.

– Tältä tapaamiselta odotetaan jonkinlaista pelin avausta. Siltä tapaamiselta odotetaan täällä enemmän kuin tuolta huippukokoukselta.

Ukrainan separatistialueilta on evakuoitu Sarasteen arvion mukaan satoja tai tuhansia ihmisiä.

– Ei löydy mitään tietoa mihin heidät sijoitetaan. Pakolaisia on pidetty busseissa tuntikausia.

Konfliktialueella on yhteensä noin viisi miljoonaa ihmistä.

– Näin suurta joukkoa ei missään tapauksessa voida sieltä evakuoida. Saamieni tietojen mukaan yksinomaan Kiovasta olisi lähtenyt jo 1,5 miljoonaa ihmistä pois, mutta on mahdotonta sanoa kuinka suuri määrä lopulta on.

Haaviston mukaan Venäjän lopullista vastausta tapaamissuunnitelmiin on vaikea arvioida

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan on vaikea arvioida, mikä on Venäjän lopullinen vastaus ilmassa oleviin tapaamissuunnitelmiin.

Haaviston mukaan on tärkeää, että kriittisen hetken keskellä pyritään edelleen hakemaan ratkaisua diplomaattisin keinoin. Haavisto sanoo, että Venäjän tulisi liennyttää jännitteitä ja vetää joukkojaan pois Ukrainan rajan tuntumasta, jotta diplomatian raiteella voitaisiin edetä pidemmälle.

–  Vaaditaan myöskin Donbassin tulitaukoon sitoutumista. Nämä ovat näitä minimiasioita ja sen jälkeen päästään sitten eteenpäin keskusteluissa, Haavisto sanoi saapuessaan EU-maiden ulkoministerien kokoukseen Brysselissä.

Venäjän Kremlin mukaan on liian aikaista järjestää presidentti Vladimir Putinin ja Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huippukokous Ukrainasta. Ranska kertoi aiemmin, että presidentit ovat hyväksyneet ehdotuksen tapaamisesta.

Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan on liian aikaista keskustella mistään erityisistä suunnitelmista huippukokouksen järjestämiseksi. Peskovin mukaan huippukokouksesta ei ole tehty mitään konkreettisia suunnitelmia.

Venäjän ja Yhdysvaltain huippukokousta ehdotti Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Toteutumisen ehtona on, että Venäjä pidättäytyy hyökkäämästä Ukrainaan.

Katso myös: Voisiko Suomi olla Venäjän seuraava kohde? Presidentti Niinistö vastaa CNN:n haastattelussa, onko suomalaisilla syytä pelätä

1:11img

Lue myös: Nämä asiat kerroimme Ukrainan tilanteesta eilen

Tuoreimmat aiheesta

Ukrainan sota