Venäjän myönsi ensi kertaa miehistötappioita ohjusristeilijä Moskvan tuhossa: Yksi merimies kuoli ja 27 katosi – MTV seuraa sotaa

MTV Uutiset seurasi tässä artikkelissa Venäjän hyökkäyssodan seurauksia Ukrainassa ja muualla maailmassa 22. huhtikuuta.

23.18: Kanada toimittaa raskasta tykistöä Ukrainaan

Kanada ilmoittaa lähettävänsä raskasta tykistöä Ukrainan joukoille, uutisoi Reuters.

Pääministeri Justin Trudeau lupasi aiemmin tällä viikolla lähettää lisää tykistöaseita Ukrainalle, jotta se voi puolustautua Venäjän hyökkäystä vastaan Itä-Ukrainassa. 

Kanada on jo toimittanut Ukrainalle useita M777-haupitseja ja siihen sopivia ammuksia. Tarkoitus on lähettää Ukrainaan mahdollisimman pian myös panssariajoneuvoja.

22.42: Venäjä: Yksi merimies kuoli ja 27 katosi Moskva-ohjusristeilijän upottua

Venäjä kertoo yhden merimiehen kuolleen ohjusristeilijä Moskvan uppoamisen yhteydessä viime viikolla. Lisäksi 27 ihmisien on kateissa.

Venäjän puolustusministeriö kertoo RIA-uutistoimiston mukaan, että 396 muuta miehistön jäsentä pelastettiin.

Kremlin mukaan sen Mustanmeren laivaston lippulaiva upposi viime viikolla tulipalon ja sitä seuranneen ammusvaraston räjähdyksen takia.

Ukraina sanoo upottaneensa aluksen kahdella Neptune-ohjuksella. Yhdysvallat on niin ikään sanonut Ukrainan osuneen alukseen.

Lue myös: Moskvan miehistön omaiset kyselevät poikiensa perään sosiaalisessa mediassa – "Missä meidän lapsemme ovat"

21.03: Ukrainan valtakunnansyyttäjä: Putin haluaa tappaa kaikki ukrainalaiset

Ukrainan valtakunnansyyttäjänvirasto tutkii parhaillaan kahdeksaa tuhatta sotarikosta, joita Venäjän joukkojen epäillään tehneen. 

Viraston johtajan Iryna Venediktovan mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin haluaa tuhota koko Ukrainan ja tappaa kaikki ukrainalaiset. Hän kommentoi tilannetta brittiläisen Sky News -tv-kanavan haastattelussa.

Venediktovan mukaan Venäjä käyttää Ukrainassa samoja taktiikoita, joita se on käyttänyt muissakin maissa.

– Kun he tulevat kaupunkeihin, suunnitelma a on se, että kaupunkien pitäisi antautua. Jos ne eivät antaudu, suunnitelma b on pelotella ihmisiä mahdollisimman paljon tappamalla, raiskaamalla, kiduttamalla ja muilla brutaaleilla tavoilla. Se on heidän sotataktiikkansa, hän sanoo.

20.50: Sotilasasiantuntija: Venäjällä liian vähän joukkoja Itä-Ukrainan alueella

Viiden jälkeen -ohjelmassa vieraillut Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Antti Paronen sanoo, että tällä hetkellä sota-alue kulkee idässä sijaitsevasta Izyumin kaupungista etelään päin.

Kiovan saartamisyrityksen jälkeen Venäjän joukot ovat siirtyneet Itä-Ukrainaan. Parosen mukaan venäläisten joukkojen määrä on keskittämisestä huolimatta liian vähäinen.

– Taistelua käydään noin Etelä-Suomen kokoisella alueella, ja on noin 100 000 taistelevaa venäläistä. Se on liian vähän tällaisen alueen haltuun ottamiseksi.

Lue lisää tästä.

20.44: Donbassin raskaat pommitukset jatkuvat

Itä-Ukrainassa Donbassin itäisissä osissa raskaat pommitukset ja taistelut jatkuvat. Venäjän armeija yrittää edetä kohti asutuskeskuksia.

Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin mukaan Venäjän ja Ukrainan väliset neuvottelut ovat pysähtyneet. Hänen mukaansa Venäjä ei ole saanut vastausta viitisen päivää sitten lähettämäänsä ehdotukseen.

Toisaalta Venäjän pääneuvottelija Vladimir Medinski sanoi puhuneensa ukrainalaisen kollegansa kanssa tänään.

Venäjän presidentti Vladimir Putin syytti puhelinkeskustelussa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin kanssa Ukrainaa "epäjohdonmukaisuudesta". Putinin mukaan Ukraina "ei ole valmis etsimään molempia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja".

10:49

Katso MTV Uutiset Liven perjantai-illan erikoislähetys Ukrainan sodasta

20.36: Suomi lähetti kaksi ambulanssia Ukrainaan ja lääkinnällisiä tarvikkeita Moldovaan 

Suomi on lähettänyt viime viikolla kaksi ambulanssia ja pelastustoimen tarvikkeita Ukrainaan sekä lääkinnällisiä tarvikkeita Moldovaan, kertoo sisäministeriö. Lisäksi Suomesta toimitettiin lääkelahjoitus Ukrainaan.

Materiaaliapu tarjottiin Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta.

Sisäministeriön mukaan Suomi on lähettänyt viime viikkoina materiaaliapua Ukrainaan ja lähialueille sekä asiantuntijoita Puolaan ja Slovakiaan tukemaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta tulevan avun koordinointia.

– Avuntarve Ukrainan kriisissä ja lähialueilla ei ole lakannut, vaan erilaista siviilimateriaaliapua kaivataan kipeästi vielä pitkään. Suomi jatkaa aktiivisesti avunantoa, sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) kertoo tiedotteessa.

– Viimeisimpään avustuslähetykseen on koottu kipeästi kaivattuja lääkinnällisiä tarvikkeita sekä ambulansseja ja pelastustoimen materiaalia.

19.59: Suomalaisyritykset pyrkivät nyt Yhdysvaltain markkinoille

Suomalaisyritysten odotetaan sijoittavan tänä vuonna ennätysmäärän rahaa Yhdysvaltain markkinoille. Sijoituspäätöksiin vaikuttavat muun muassa Ukrainan sota ja Euroopan turvattomuus.

Myös bisnesverkosto Amcham Finlandin tuoreimmassa arviossa Yhdysvaltain ja Suomen välinen liiketoiminta jatkaa vahvaa kasvuaan.

Vaikka osa yhdysvaltalaisista talousasiantuntijoista varoittaa mahdollisesta taantumasta, Yhdysvaltain talous tuntuu monin osin kukoistavan. Korkea inflaatio ja kysyntä tuotantoketjuongelmien keskellä haastaa kuitenkin myös Yhdysvaltojen markkinoita.

Ukrainan sota ja Euroopan epävakaus vaikuttavat elämään ja liiketoimintaan myös Yhdysvalloissa, mutta vähemmän kuin Euroopassa.

Lue myös: Suomalaisyritykset pyrkivät nyt ennätysmäärin Yhdysvaltain markkinoille – Ukrainan sota ja Euroopan turvattomuus vaikuttavat

1:57

Katso Mari Karppisen raportti Yhdysvalloista: Näin suomalaisyritykset ryntäävät Yhdysvaltojen markkinoille.

19.41: YK:n pääsihteeri Guterres tapaa Putinin Moskovassa ensi viikolla

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres tapaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin Moskovassa Venäjällä ensi tiistaina. 

Asiasta ilmoittivat sekä YK että Kreml tänään, mutta muita yksityiskohtia tapaamisesta ei annettu.

Guterresilla on samassa yhteydessä työtapaaminen Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin kanssa.

Aiemmin tällä viikolla Guterres pyysi erillisiä neuvotteluja Putinin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa.

Tarkoituksena oli keskustella rauhan saamisesta Ukrainaan.

Lisäksi Guterres vaati tulitaukoa Ukrainaan viikonloppuna maassa vietettävän pääsiäisen ajaksi.

19.34: Sodasta kohta kaksi kuukautta, mikä on tilanne?

Sodan alusta on pian kaksi kuukautta, mutta tiedot Venäjän ja Ukrainan voitoista ja tappioista ovat yhä varsin hajanaisia.

Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan hyökkäyksessä olisi kuollut enimmillään 3 000 ukrainalaissotilasta. Venäjä sanoo virallisesti reilun 1 300 sotilaansa kuolleen, mutta tänään välähti tieto 13 000 kuolleesta venäläisellä uutissivustolla. 

Kansainvälisen mediasodan Ukraina on voittanut selvästi: Venäjää tukevat ihmiset ovat hyvin harvassa, eikä Venäjän väitteitä kansanmurhasta tai Ukrainan natsismista usko kukaan Venäjän ulkopuolella.

Entä sitten Venäjän voitot? Venäjän hyökkäys Itä-Ukrainassa on onnistunut paremmin kuin Kiovassa. Venäjä on onnistunut valloittamaan idässä laajoja maa-alueita. 

3:07

Sodan alusta on pian kaksi kuukautta, mutta tiedot Venäjän ja Ukrainan voitoista ja tappioista ovat yhä varsin hajanaisia

19.23: Venäjä tavoittelee koko Etelä- ja Itä-Ukrainan valtaamista

Venäläisten piirittämän Mariupolin kaupungin lähellä Ukrainassa saattaa olla satelliittikuvien perusteella yhteensä tuhansien siviilien joukkohautoja.

Venäjä ilmoitti tänään, että sen tavoitteena on saada haltuunsa koko eteläinen ja itäinen Ukraina. 

1:55

Venäläiskenraalin mukaan Venäjän tavoitteena on vallata koko itäinen ja eteläinen Ukraina. Venäjä on puhunut aluevalloituksista avoimesti.

19.06: Suomi alkaa rajoittaa sähkön siirtokapasiteettia Venäjältä 

Kantaverkkoyhtiö Fingrid kertoo rajoittavansa Venäjän siirtoyhteyksien siirtokapasiteettia ylihuomisesta sunnuntaista alkaen.

Fingridin mukaan päätös perustuu arvioon sähköjärjestelmään kohdistuvista ”riskeistä muuttuneessa kansainvälisessä tilanteessa”.

Johtaja Reima Päivinen Fingridiltä vahvisti Helsingin Sanomille, että tämä tarkoittaa Venäjän mahdollisia vaikutusyrityksiä Suomen Nato-hakemusprosessin aikana.

– Tämä liittyy siihen, jos joku ulkopuolinen taho haluaisi horjuttaa Suomen sähköjärjestelmää. Päätöksellä halutaan turvata järjestelmän toimintavarmuus, Päivinen sanoi HS:lle.

Lue myös: Suomi rajoittaa sähkön tuontikapasiteettia Venäjältä, taustalla "riskit muuttuneessa kansainvälisessä tilanteessa"

18.49: Puolustusvoimien komentaja: Idässä ymmärretään ydinaseen käytön seurausvaikutukset

Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen arvioi Uutisextrassa, että Venäjä ymmärtää, mitä ydinaseen käytöstä Ukrainan sodassa seuraisi. 

– Olen vakuuttunut siitä, että myös idässä ymmärretään sitten sen seurausvaikutukset, jos sellaisia päätöksiä tehdään, hän sanoo.

Kivinen arvioi samaisessa haastattelussa, että Venäjälle Ukrainan taistelutahto on tullut yllätyksenä. 

 – Kaiken kaikkiaan ainakin venäläisille Ukrainan asevoimien suorituskyky on ollut yllätys. Uskoisin, että pääosin länsimaissakin on nyt todettu, että Ukrainan asevoimat ovat nyt suorituskyvyltään aivan erilaiset kuin aikanaan vuonna 2014 kun tämä sota alkoi.

Lue lisää tästä. 

8:10

Mikä on Ukrainan sodan tilanne juuri nyt? Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa on sotatieteen tohtori, tutkija Antti Paronen

18.25: Tutkija näkee ydinaseuhon Putinin viimeisenä keinona hakea kunnioitusta

Venäjän presidentti Vladimir Putin on vihjannut Ukrainan sodan aikana olevansa valmis käyttämään ydinaseita. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen ei pidä vaihtoehtoa todennäköisenä.

Lavikainen kuvailee ydinaseiden olevan ainoa tapa, jolla Venäjä voi saada aikaan kunnioitusta tai pelkoa suurvaltana. 

– Kaikki muu on oikeastaan jo mennyt.

– Jo 90-luvulla kysyttiin, mitä Venäjä on ilman ydinaseita kansainvälisessä mielessä. 

Kynnys ydinaseiden käyttämiselle on Lavikaisen mukaan hyvin korkea, koska aseiden tuhovoima kääntyy itse käyttäjää vastaan. Käytännössä vastapuolien aseet neutralisoivat toisensa.

Lavikaisen mukaan Venäjällä on pitkä ketju ydinaseiden käytön päättämisestä. Putinin lisäksi päätöksen tekemiseen tarvitaan puolustusministeri ja asevoimien komentaja. Taustalla on lisäksi koneisto, joka suosittelee sopivia toimenpiteitä.

– Hän ei itse voi siitä yksin määrätä. Tällaiset esteet rakennettiin jo Neuvostoliiton aikana, koska haluttiin välttää tilanne, jossa yksi henkilö pystyisi päättämään näin isosta ja vaarallisesta asiasta.

Lue myös: Tutkija näkee ydinaseuhon Putinin viimeisenä keinona hakea kunnioitusta: "Kaikki muu on oikeastaan jo mennyt"

9:37

Näin Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen arvioi Venäjän puheita ydinaseista

16.33: Saksan Scholz torjuu tiukasti arvostelun Ukraina-politiikasta 

Saksan liittokansleri Olaf Scholz torjuu tiukasti syytökset, joiden mukaan hänen sosiaalidemokraattinen (SPD) puoleensa suhtautuisi aivan liian lempeästi Venäjään. 

Saksaa on muun muassa arvosteltu siitä, että maa on vitkutellut raskaiden aseiden toimittamisessa Ukrainalle.

Scholz sanoi perjantaina Der Spiegel -lehden haastattelussa, että syytökset ovat perusteetonta panettelua. Hänen mukaansa SPD on vahvasti sitoutunut länteen ja Natoon.

Mahdollisuudet lahjoittaa aseita Saksan asevoimien varastoista on Scholzin mukaan kuitenkin paljolti jo käytetty.

– Se mitä on saatavilla, annetaan ilman muuta, Scholz vakuutti.

Saksan liittokanslerin mukaan hänelle on tärkeintä, ettei sota laajene Venäjän ja Naton väliseksi. Ydinsotaa ei pidä syttyä, Scholz perusteli. 

16.03: Venäjä sanoo olevansa valmis humanitaariseen tulitaukoon Azovstalin tehdasalueella Mariupolissa

Venäjän puolustusministeriö sanoo olevansa valmis humanitaariseen tulitaukoon Mariupolissa sijaitsevalla Azovstalin terästehtaalla, jos siellä olevat ukrainalaissotilaat antautuvat.

Ministeriö sanoi lausunnossaan Venäjän olevan valmis tehdasalueella olevien siviilien evakuoimiseen. Tulitauko alkaisi sen mukaan, kun "(ukrainalaisjoukot) nostavat valkoisia lippuja alueen reunoilla tai tietyillä Azovstalin osissa".

Siviilit saatetaan ministeriön mukaan Ukrainan tai Venäjän kontrolloimille alueille sen mukaan kuin he haluavat. Antautuneille ukrainalaissotilaille "taataan" henkiin jääminen, ministeriö sanoo.

Venäjä sanoi eilen saaneensa Mariupolin satamakaupungin hallintaansa Azovstalin tehdasaluetta lukuun ottamatta.

Presidentti Vladimir Putin ylisti Mariupolin onnistunutta "vapauttamista", mutta perui aiemman käskynsä rynnäköstä tehdasalueelle ja käski sen sijaan piirittämään alueen.

15.05: Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja keskusteli Putinin kanssa

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kertoo keskustelleensa puhelimessa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Michel tviittasi vaatineensa Putinilta voimakkaasti välitöntä humanitaarista pääsyä Mariupoliin sekä turvallista poistumistietä sieltä ja muista Ukrainan piiritetyistä kaupungeista.

Michel kertoi myös toistaneensa EU:n tukevan vankkumatta Ukrainaa ja sen itsenäisyyttä sekä tuomitsevan Venäjän hyökkäystoimet.

Putin puolestaan syytti Ukrainaa siitä, ettei se salli ukrainalaisjoukkojen antautumista piiritetyssä Mariupolin satamakaupungissa. Kremlin mukaan Putin oli sanonut Michelille, että kaikille aseensa laskeville sotilaille taataan henkiin jääminen, kansainvälisen oikeuden mukainen kunnollinen kohtelu sekä lääkintähuolto.

Länsimaiset poliittiset johtajat eivät ole sodan alettua juuri olleet suorassa yhteydessä Putiniin.

Päivitetty kello 16.26.

Kulkukoiria Makarivin torilla Ukrainassa Ukrainassa eilen torstaina.

14.58: YK dokumentoinut noin 50 siviilin laittomat surmat Ukrainan Butshassa

YK ilmoitti perjantaina, että se on dokumentoinut noin 50 siviilin laittomat surmaamiset Ukrainan Butshassa. Näihin surmiin lukeutuu ilman oikeudenkäyntiä tehtyjä teloituksia, YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto lisäsi.

YK-tiedottaja Ravina Shamdasani kertoi todetun, että Venäjän asevoimat ovat pommittaneet umpimähkäisesti asuttuja alueita tappaen siviilejä. Lisäksi Venäjä on tuhonnut sairaaloita, kouluja ja muuta siviili-infrastruktuuria.

Teot saattavat Shamdasanin mukaan täyttää sotarikoksen tunnusmerkit.

YK saapui tutkimaan Kiovan lähistöllä sijaitsevaan Butshaan 9. huhtikuuta, viikko sen jälkeen kun kaduilta oli löydetty siviilivaatteisiin pukeutuneiden ihmisten ruumiita Venäjän sotilaiden vetäydyttyä.

Venäjä on syyttänyt Ukrainan joukkoja Butshan surmien lavastamisesta.

Ukrainalaissotilaat tarkastivat tuhoutuneita venäläisiä sotilaskoneita Ukrainan armeijan valloittamilla alueilla Butshan kaupungissa Ukrainassa tämän kuun alussa.

Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.

Katso myös: Satelliittikuvissa epäillään näkyvän joukkohautoja Mariupolin lähistöllä

14.10: Ukrainan puolustusministeriö: Venäjän suunnitelmat imperialismia

Ukrainan puolustusministeriö vastaa Twitter-tilillään Venäjän tuoreeseen lausuntoon tavoitteistaan. Puolustusministeriö kutsuu Venäjän tavoitteita sodassa imperialismiksi.

– Sodan toisen vaiheen tavoite ei ole voitto myyttisistä natseista, vaan yksinkertaisesti vallata itäinen ja eteläinen Ukraina. Se on imperialismia.

Aiemmin tänään Venäjä ilmoitti, että se pyrkii ottamaan haltuunsa Donbassin ja eteläisen Ukrainan alueen.

Venäläisen kenraalimajuri Rustam Minnekaevin mukaan Venäjän asevoimien tavoitteena on niin kutsutun sotilasoperaation toisessa vaiheessa valloittaa Itä-Ukrainan Donbassin alue sekä eteläinen Ukraina. Venäläisten uutistoimistojen lainaama Venäjän keskisen sotilasalueen varakomentaja tarkensi, että tarkoituksena on maakäytävän luominen Krimin niemimaalta sekä Itä-Ukrainaan että Venäjän tukemalle Transnistrian separatistialueelle Moldovassa.

13.28: Zelenskyi: Mariupol jatkaa edelleen vastarintaa

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoo, että Mariupolin kaupunki "jatkaa vastarintaa" huolimatta siitä, että Venäjä väittää valloittaneensa sen.

Venäjä sanoo "vapauttaneensa" strategisesti tärkeän satamakaupungin, lukuun ottamatta valtavaa Azovstalin terästehdasta, jonne on linnoittautunut muutama tuhat ukrainalaista sotilasta.

Zelensky vakuutti videopuheessaan, että Mariupol "jatkaa Venäjän vastustamista huolimatta kaikesta, mitä miehittäjät sanovat".

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin mukaan on kyseenalaista, onko Venäjä saanut Mariupolin hallintaansa. Bidenin mukaan ei ole todisteita siitä, että Mariupol olisi kaatunut kokonaan.

12.03: Näiden kolmen historiallisen myytin varaan Putin rakentaa nyt sotapropagandansa – "Venäjä ei koskaan hyökkää, se puolustautuu"

Presidentti Vladimir Putin ja Venäjän hallinto käyttävät historiallisia ja kulttuurisia myyttejä oikeuttaakseen hyökkäyssotaansa Ukrainaan. Historiankirjoituksen merkitykseen perehtynyt Venäjä-tutkija sanoo, että maan propagandaväitteet ovat koventuneet, kun sota ei ole edennyt sen suunnitelmien mukaan.

Novorossija. Se oli tsaarinaikainen maakunta, jonka alue nykyisin sijoittuu Ukrainan eteläisiin osiin Mustanmeren rannikolle. Nimi Novorossija tarkoittaa suomennettuna Uutta Venäjää. Venäjän keisarikunta valloitti alueen ottomaaneilta 1700-luvulla.

– Se oli osa Katariina Suuren projekteja, joihin kuului myös Krimin valtaus 1780-luvulla. Ja laajemmassa mittakaavassa se oli osa Venäjän laajenemista, joka alkoi jo 1500-luvulla, Venäjän historian dosentti Kati Parppei Itä-Suomen yliopistosta kertoo.

Lue aiheesta lisää täältä.

11.50: Venäläissivusto ilmoitti maan kaatuneiden määräksi yli 13 000 – uutinen poistettiin nopeasti 

Venäläinen uutissivusto Readovka julkisti perjantaina uutisen, jonka mukaan Ukrainassa olisi kuollut yli 13 400 venäläistä sotilasta ja noin 7 000 on kateissa.

Uutinen ehti olla julki vain lyhyen aikaa ennen kuin se poistettiin verkosta perjantaina. Uutisesta ja sen poistamisesta kertoi esimerkiksi Nexta-uutissivusto tviitissään.

Readovkan uutisen mukaan Venäjän lippulaivan Moskvan uppoamisessa kuoli Mustallamerellä 116 sotilasta ja yli 100 on kateissa.

Kaatuneiden ja kadonneiden sotilaiden luvut oli Readovkan mukaan kerrottu puolustusministeriön tilaisuudessa, jossa olivat mukana kaikki merkittävimmät Venäjän valtion valvomat tiedotusvälineet.

Nextan mukaan Readovka ilmoitti myöhemmin perjantaina, että sen sivusto oli joutunut ukrainalaisten hakkerien kaappaamaksi.

Venäjä on ilmoittanut Ukrainan-sodan aikana vain harvoin tietoja kaatuneista sotilaistaan. Kun Venäjä on näitä lukuja kertonut, ne ovat olleet paljon pienempiä kuin Readovkan uutisen lukumäärät.

Suomessa Readovkan uutisesta kertoi perjantaina Keskisuomalainen.

11.44: Ukrainan sotilaskone tippunut

Ukrainalainen sotilaskuljetuskone Antonov AN-26 on tippunut maahan Etelä-Ukrainassa, kertovat paikallisviranomaiset.

Ukraina ei kerro, miksi kone on tippunut. Tapahtuma on vaatinut kuolonuhreja.

Antonov AN-26 on venäläisvalmisteinen kone.

11.31: Venäjä tavoittelee Donbassin ja Etelä-Ukrainan täyttä haltuunottoa

Venäjä aikoo ottaa täysin haltuunsa Donbassin alueen ja eteläisen Ukrainan sodan toisessa, nyt käynnissä olevassa vaiheessa, Venäjän keskisen sotilaspiirin apulaiskomentaja sanoo Interfaxin mukaan.

Apulaiskomentajan mukaan Venäjä aikoo luoda maayhteyden Krimille Donbassin alueelta.

11.17: Venäjä sanoo iskeneensä 58 sotilaskohteeseen viime yönä

Venäjä sanoo iskeneensä 58 Ukrainan sotilaskohteeseen viime yönä.

Venäjän puolustusministeriön mukaan iskun kohteisiin kuuluu paikkoja, joissa on Ukrainan joukkoja, polttoainevarastoja ja sotakalustoa.

Venäjä on myös iskenyt kolmeen kohteeseen korkean tarkkuusluokan ohjuksilla.

Puolustusministeriön mukaan se hyökkäsi ohjuksin suurta ukrainalaisjoukkojen keskittymää vastaan. Myös S-300-ilmatorjuntajärjestelmä oli Venäjän kohdelistalla.

Puolustusministeriön tietoja ei ole vahvistettu riippumattomasta lähteestä.

10.54: Ukrainassa ei siviilien evakuointeja tänään – tilannetta maanteillä pidetään liian vaarallisena 

Ukraina ei evakuoi siviilejä sodan alta tänään perjantaina. Evakuointi estyy, koska tilanne maanteillä on liian vaarallinen, tiedotti Ukrainan korkea virkamies.

Reittien epävarmuuden vuoksi perjantaina ei ole käytössä humanitaarisia käytäviä, kirjoitti varapääministeri Iryna Vereshtshuk Telegram-viestisovelluksessa.

Siviilien evakuoinnit ovat olleet Ukrainan mukaan ajoittain pysähdyksissä myös siitä syystä, että maahan hyökännyt Venäjä ei ole suostunut avaamaan humanitaarisia käytäviä.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres vaati äskettäin nelipäiväistä tulitaukoa Ukrainaan pääsiäisen ajaksi.

10.23: Kiovan länsipuolella Andriivkan kylässä eletään edelleen painajaista – "Tämän kaiken jälkeen elät, mutta sielusi on kuollut" 

Narsissit kukkivat tuhoutuneiden talojen pihoilla. Osasta taloja venäläisten pommit ovat vieneet katot, osasta on jäljellä vain muutama seinä, joistain ei sitäkään. Joillain tonteilla rakennuksista on muistuttamassa enää savupiiput. Kultakoristeiset rautaportit seisovat yhä jykevästi ja kertovat siitä, että taloista on pidetty huolta.

Makarivin leipäkaupasta on jäljellä raunio. Sen portailla Tetiana Koronik, 70, myy juustoa, maitoa ja smetanaa. Koronik asuu läheisessä Andriivkassa, joka myös jäi venäläisen tuhokoneiston jalkoihin.

– Meidän kylämme on pommitettu pahasti. Monta ihmistä on surmattu.

Koronikin mukaan kylässä teloitettiin kolme nuorta miestä. Heidän kätensä oli sidottu selän taakse, ja heitä oli ammuttu jalkoihin ja takaraivoon, hän kertoo.

– Heitä ei ammuttu, koska heiltä löydettiin aseita tai koska he tekivät vastarintaa, vaan koska heillä oli älypuhelimet.

Lue aiheesta lisää täältä.

9.14: Muunneltu drone Ukrainaan USA:sta

Tällä viikolla muiden muassa Yhdysvallat ja Tanska ovat ilmoittaneet uudesta tuesta Ukrainalle.

Yhdysvaltain ilmavoimat kertoi räätälöineensä uuden dronen Ukrainalle. Runsaat 120 kappaletta niin kutsutun Phoenix Ghostin muunnettua versiota lähetetään maahan. Nämä ovat Switchblade-mallin tavoin droneja, jotka on varustettu vihollista kohti ohjattavalla räjähteellä, mutta joita voidaan käyttää myös valvontaan.

Politicon mukaan Ukraina saa nyt jopa kuusi tuntia lentäviä droneja, jotka toimivat myös pimeässä.

– Ukrainalaisten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella ​​uskomme, että tämä (drone)järjestelmä sopii hyvin heidän tarpeisiinsa maan itäosassa, sanoi Yhdysvaltain puolustusministeriön edustaja John Kirby.

9.02: YK: Ukrainassa yli 15 miljoonaa ihmistä tarvitsee kipeästi humanitaarista apua 

YK:n Ukrainan kriisikoordinaattori varoittaa, että 15,7 miljoonaa ihmistä tarvitsee Ukrainassa kipeästi humanitaarista apua. Siviili-infrastruktuurin tuhoutuminen on tehnyt miljoonien elämän sietämättömäksi, Amin Awad sanoi lehdistötilaisuudessa Lvivissä Länsi-Ukrainassa. YK myös tiedotti asiasta nettisivuillaan.

Ukrainassa ihmisten on ollut vaikea saada esimerkiksi puhdasta vettä, koska vesihuolto on monin paikoin katkennut.

Awad lisäsi, että Ukrainassa humanitaarisen avun parissa työskentelevillä on erittäin suuria vaikeuksia päivittäisessä työssään.

–  Heitä estetään usein pääsemästä alueille, joilla ihmiset tarvitsevat kipeästi apua.

Yli viisi miljoonaa ihmistä on paennut sotaa maan rajojen ulkopuolelle, ja Ukrainassa on nyt yli seitsemän miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Tämä merkitsee, että joka neljäs ukrainalainen on joutunut jättämään kotinsa.

6.59: Zelenskyin mukaan Venäjä kieltäytyi Ukrainan ehdottamasta "pääsiäisrauhasta"

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi torstai-iltana julkaistussa puheessaan, että Venäjä olisi kieltäytynyt Ukrainan ehdottamasta tulitauosta pääsiäisen ajaksi.

–  Tämä osoittaa hyvin, miten sen valtion johtajat suhtautuvat kristilliseen uskoon ja yhteen sen tärkeimmistä juhlapyhistä, Zelenskyi sanoi.

Zelenskyi varoitti myös kansalaisia Zaporizhzhjan ja Hersonin alueilla jakamasta tietojaan venäläismiehittäjille. Presidentti uskoo Venäjän yrittävän järjestää epärehellistä kansanäänestystä alueilla, jotta ne voitaisiin liittää Venäjään.

–  Jos joku haluaa uuden alueen liittämistä Venäjään, se johtaa vain kovempiin sanktioihin Venäjää kohtaan, Zelenskyi sanoi.Zelenskyi arvelee Venäjän aikovan myös aloittaa liikekannallepanoa miehittämillään Ukrainan alueilla.

6.17: Kiovan ympäristössä miinat ja ansat yhä ongelma

Kiovan lähettyvillä sijaitsevien kaupunkien ja kylien puhdistustyöt miinoista ja muista räjähtämättömistä ammuksista jatkuvat.

Ukrainan pääkaupungin läheisyydestä vetäytyneiden venäisjoukkojen on kerrottu ansoittaneen ja miinoittaneen laajoja alueita, mukaan lukien siviilirakennuksia ja jopa ruumiita.

BBC:n mukaan yhä useammat ihmiset ovat joutuneet hakeutumaan sairaalahoitoon räjähtämättömien ammuksien aiheuttamien vahinkojen vuoksi.

6.10: Mariupolissa evakuoinnit etenevät "hyvin hitaasti"

Mariupolissa evakuoinnit sujuvasti "erittäin hitaasti", sanoo Ukrainan varapääministeri Iryna Vereshchuk. Asiasta uutisoi CNN.

– Ei ole mitään iloista kerrottavaa Mariupolista. Kaikki etenee erittäin hitaasti. Venäjän toiminta on hyvin monimutkaista, kaoottista, hidasta ja tietenkin epärehellistä, Vereshchuk totesi Telegramissa.

Varapääministeri pahoitteli torstain evakuointien keskeytymistä. Hänen mukaansa kuljetukset lopetettiin, koska humanitaarisen käytävän lähellä tulitettiin.

– Hyvät Mariupolin asukkaat. Niin kauan kuin meillä on edes jotain mahdollisuuksia, niin me emme luovuta, vaan yritämme saada teidät pois sieltä. Kestäkää!, Vereshchuk sanoi.

Ukrainan mukaan se evakuoi torstaina 79 siviiliä Mariupolista.

6.04: Viro ja Latvia: Venäjä syyllistynyt kansanmurhaan

Viron ja Latvian parlamentit ovat julkaisseet lausunnot, joiden mukaan Venäjä on syyllistynyt Ukrainassa kansanmurhaan.

Tiedotteessaan Viro toteaa, että ”Venäjän asevoimat ovat tehneet Ukrainan kansaa vastaan systemaattisia ja massiivisia sotarikoksia”.

Viro syyttää Venäjää muun muassa murhista, kidnappauksista, pakkosiirroista, kiduttamisesta ja raiskauksista.

Näitä ja muita rikoksia on Viron mukaan tapahtunut muun muassa Butshassa, Hostomelissa, Mariupolissa ja Irpinissä.

5.02: Satelliittikuvissa epäillään näkyvän joukkohautoja Mariupolin lähistöllä

Ukrainassa Mariupolin läheltä Manhushista otetuissa satelliittikuvissa näkyy rivimuodostelmia, joita epäillään joukkohaudoiksi. Asiasta kertoo muun muassa BBC.

Kuvat ottaneen yhdysvaltalaisen satelliittiyhtiö Maxarin mukaan hautojen määrä on lisääntynyt paikalla maaliskuun puolestavälistä lähtien. BBC ei ole pystynyt vahvistamaan kuvia.

Mariupolin kaupunginvaltuusto on arvioinut Telegram-viestipalvelussa, että Manhushin joukkohaudoissa voi olla jopa 3 000–9 000 siviilin ruumiit, kertoo Ukrainan uutistoimisto Ukrinform.

Mariupolin läheisyydestä julkaistu satelliittikuva, jossa epäillään näkyvän joukkohautoja.

Torstai 21.4.

23.14: YK: Euroopan pahin pakolaiskriisi toisen maailmansodan jälkeen

Ukrainassa yli 7,7 miljoonan ihmisen arvioidaan joutuneen maan sisäiseksi pakolaiseksi ja lisäksi yli viisi miljoonaa ukrainalaista on paennut muihin maihin, kertoo YK.

Ukrainan tilanne on Euroopan pahin pakolaiskriisi toisen maailmansodan jälkeen.

Toisaalta Ukrainaan on viime viikkoina myös palattu. Ukrainan rajavartioston tiedottajan mukaan palanneita on yli miljoona.

23.11: Azovstalissa loukussa siviilejä ja sotilaita

Ukrainan varapääministeri Iryna Vereshtshuk vetosi Telegramissa humanitaarisen käytävän avaamiseksi Azovstalista siviilien ja haavoittuneiden evakuoimiseksi.

Varapääministerin mukaan Azovstalissa on noin 1  000 siviiliä ja 500 haavoittunutta sotilasta.

Varapääministeri oli torstaina Zaporizhzhjassa vastassa Mariupolista evakuoituja ihmisiä. Kaupunkiin saapui AFP:n valokuvaajan mukaan kolme bussia. 

Vereshtshukin, mukaan evakuoitujen määrä oli toivottua paljon pienempi, koska humanitaariset käytävät eivät olleet toimineet kunnolla. Vain 79 ihmistä pääsi pois kaupungista.

23.00: Espanjan ja Tanskan pääministerit keskustelivat Zelenskyin kanssa

Espanjan pääministeri Pedro Sanchez ja Tanskan pääministeri Mette Frederiksen keskustelivat torstaina Kiovassa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa.

Sanchez lupasi Espanjan lähettävän Ukrainaan 200 tonnia sotatarvikkeita. Lähetys sisältää hänen mukaansa muun muassa raskaita kuljetusajoneuvoja ja ampumatarvikkeita.

Myös Frederiksen sanoi, että Tanska lähettää lisää Ukrainan eniten tarvitsemia aseita. Jo aiemmin Tanska on lähettänyt Ukrainaan 2  700 kertasinkoa.