Venäjä testaa ydinaseilla varustettuja sukellusveneitä: ”Tekevät maasta supervallan”

Venäjän uusin ydinsukellusvene Yuri Dolgoruki kuuluu neljännen sukupolven Borei -luokkaan. Yuri Dolgoruki teki koepurjehduksensa keväällä 2009. Kuva: Epa.
Ydinsukellusvene Juri Dolgorukii kuuluu neljännen sukupolven Borei-luokkaan. MTV3
Julkaistu 03.08.2015 09:58
Toimittajan kuva

Jelena Leppänen

jelena.leppanen@mtv.fi

JLeppanen1

Venäjä suunnittelee syksyksi taisteluharjoitusta, johon osallistuu kolme uutta ydinaseilla varusteltua sukellusvenettä, kirjoittaa venäläinen uutistoimisto TASS.

Sotaharjoitus on tarkoitus pitää tämän vuoden aikana Pohjoisen jäämeren vesistöissä. Harjoituksessa ovat mukana strategiset sukellusveneet Juri Dolgorukii, Aleksandr Nevskii ja Vladimir Monomah

– Tämä on systemaattista ja monipuolista työtä, Venäjän pohjoisen laivaston amiraali Vladimir Koroljev kommentoi TASS:ille.

Herättää huolta Ruotsissa

Sukellusveneuutiseen on reagoitu Ruotsissa. Svenska Dagbladetin haastatteleman turvallisuuspolitiikan tutkimusjohtajan Niklas Granholmin mukaan kyseessä on merkittävä satsaus.

– Jos venäläiset alkavat harjoitella nyt noilla sukellusveneillä, se on todella mielenkiintoista. Tässä on kyse kauaskantoisista intresseistä Barentsinmerellä Ruotsin välittömässä läheisyydessä, Granholm kommentoi SvD:lle.

– Tämä on pitkäaikainen satsaus. Siitä tekee erityisen tärkeän Venäjälle se, että sen myötä maa on samalla tasolla USA:n, Iso-Britannian ja Ranskan kanssa. Näillä mailla on vastaavia resursseja.

Iso satsaus Venäjälle

158-metriset sukellusveneet Juri Dolgorukii, Aleksandr Nevskii ja Vladimir Monomah kuuluvat Borei-luokkaan. Jokainen sukellusvene voi kantaa 16 ydinaseohjusta, jotka voidaan laukaista, kun alus on vedenpinnan alapuolella.

Kyseessä on iso satsaus taloudellisten ongelmien piinaamalle Venäjälle.

– Nämä ovat erittäin kalliita ja teknisesti monimutkaisia investointeja. Mutta uskon, että venäläiset syövät mieluummin ruohoa kuin luopuvat Borei-projektista. Se tekee Venäjästä supervallan. Se on myös keskeisessä osassa siinä, että maalla on globaalia vaikutusvaltaa, Niklas Granholm toteaa.

Tuoreimmat aiheesta

Ulkomaat