MTV Uutiset seurasi tässä artikkelissa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainassa ja muualla maailmassa lauantaina 30. syyskuuta 2023. Sunnuntain seuranta löytyy täältä.
MTV Uutiset seuraa Ukrainan tapahtumia hetki hetkeltä.
Löydät tuoreimmat uutiset uutispalvelustamme sekä MTV Katsomosta joka päivä.
Ukrainan sodan uhreja voi auttaa monin tavoin. Tästä artikkelista löydät ajantasaista tietoa auttamisesta.
Ukrainan tilanne aiheuttaa monenlaisia tunteita. Tästä artikkelista löydät tietoja siihen, miten hakea apua itselle tai läheisellesi.
|
Sunnuntain seuranta löytyy täältä
23.46: Bryanskin alueen kuvernööri: Yksi loukkaantunut Ukrainan dronehyökkäyksessä
Venäjällä Bryanskin alueen kuvernööri kertoo yhden henkilön loukkaantuneen Ukrainan tekemässä dronehyökkäyksessä. Kuvernöörin mukaan hyökkäyksessä vaurioitui hallintorakennuksen kattoa ja ikkunoita.
Aiemmin kuvernööri oli kertonut Ukrainan pommittaneen alueella sijaitsevaa kylää vaurioittaen kolmea asuntoa.
Uutistoimisto Reuters ei ole kyennyt vahvistamaan väitteitä
21.02: Josep Borrell Odessassa: EU jatkaa Ukrainan tukemista
EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell on vieraillut Ukrainassa Odessassa.
Vierailun tarkoituksena oli uutiskanava CNN:n mukaan osoittaa tukea Ukrainalle. Borrel sanoi, että Odessan kaupungin pitäisi olla otsikoissa kauneutensa ja rikkaan historiansa johdosa, mutta nyt se on ollut otsikoissa “Venäjän barbaarimaisten hyökkäysten takia”.
– Olen todistanut tämän sodan seurauksia ja sitä, miten Odessa ja Ukraina joutuvat maksamaan siitä kovan hinnan, Borrell sanoi.
Borrell sanoi, että EU jatkaa Ukrainan tukemista sen taistelussa palauttaa alueellinen koskemattomuutensa ja saavuttaa rauha.
17.12: Trumpin ex-neuvonantaja ei usko Putinin ydinaseuhkailuihin: "Mustanmeren laivasto voisi olla mennyttä puolessa tunnissa"
Yhdysvaltalainen kenraali (evp) H.R. McMaster lukeutuu heihin, joiden mukaan lännen olisi pitänyt antaa Ukrainalle niin hävittäjiä kuin pitkän kantaman täsmäaseita jo ennen Venäjän laajamittaista hyökkäystä maahan. Se olisi ennaltaehkäissyt suurempia huolenaiheita myöhemmin.
– Jos Ukrainalla olisi ollut silloin ne aseelliset kyvyt, joita sillä on nyt, emme puhuisi ydinsodan vaarasta, McMaster sanoi Helsinki Security Forum -tapahtumassa Helsingissä.
Venäjällä on vihjailtu sodan kuluessa mahdollisuudesta käyttää tarvittaessa taktista ydinasetta. McMaster ei usko presidentti Vladimir Putinin päätyvän tällaiseen ratkaisuun, koska vastatoimet uhkaisivat tuhota Venäjän kaikki sotilaalliset kyvyt maan rajojen ulkopuolella.
– Luulen, että (Venäjän) Mustanmeren laivasto voisi olla mennyttä puolessa tunnissa, McMaster kuvailee.
11.35: Harvinaista Leopard 2 -kuvaa: Ukrainan panssarivaunu tulittaa jalkaväen suojana
Ukrainan armeija on julkaissut videon, jossa se sanoo näkyvän, miten Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunu ja Bradley-rynnäkkövaunu suojaavat jalkaväkeä Etelä-Ukrainassa. Videon kuvausajankohtaa tai -paikkaa ei ole vahvistettu.
Videolla väitetysti näkyy 47. mekanisoidun prikaatin jalkaväkeä, joka ainakin vielä 22. syyskuuta taisteli Länsi-Zaporizhzhjan alueella yhdysvaltalaisen ajatushautomo Institute for the Study of Warin mukaan.
Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunu tulittaa videolla ilmeisesti samaiselle metsäkaistaleelle, jossa ukrainalaissotilaat ovat, mutta videon kuvakulman vuoksi on mahdotonta sanoa, mikä panssarivaunun todellinen kohde on.
Lue lisää: Harvinaista Leopard 2 -kuvaa: Ukrainan panssarivaunu tulittaa jalkaväen suojana
2:31
Ukraina jakoi videon Leopardista taistelussa. Videon kuvausaikaa- ja paikkaa ei ole vahvistettu.
10.59: Zelenskyi avasi ensimmäisen aseteollisuusfoorumin Kiovassa – paikalla edustajia yli 30 maasta
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on tänään avannut ensimmäisen kansainvälisen aseteollisuusfoorumin maan pääkaupungissa Kiovassa. Foorumin tarkoituksena on houkutella enemmän puolustus- ja asetarvikkeiden valmistusta Ukrainaan Venäjän hyökkäyssodan aikana.
Paikalle on saapunut viranomaisia yli 30 maasta sekä 250 puolustusalan yritystä.
Zelenskyi on viime aikoina pyytänyt Ukrainaa tukevilta mailta, myös Suomelta, että ne valmistaisivat aseitaan Ukrainassa lähellä rintamaa. Ukraina tarvitsee kipeästi aseita yrittäessään työntää pois venäläisjoukkoja ja edistäessään kesäkuussa aloittamaansa vastahyökkäystä.
10.24: ISW: Venäjä aloittaa huomenna uusien varusmiesten kutsunnat – haluaa 130 000 varusmiestä lisää
Venäjän sotilasjohto on vakuuttanut, että kyse on vain 12 kuukauden asepalveluksesta, eikä varusmiehiä lähetetä Ukrainaan.
Venäjä kasvattaa jälleen varusmiestensä määrää käynnistämällä huomenna kutsunnat. Tämän syksyn kutsunnoissa armeijaan otetaan 130 000 varusmiestä, joista osa halutaan ottaa Venäjän laittomasti Ukrainassa miehittämiltä alueilta.
Asiasta kertoo yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) viimeisimmässä raportissaan.
Presidentti Vladimir Putin allekirjoitti eilen asetuksen, jossa ilmoitettiin aikeesta värvätä Venäjän armeijaan 130 000 asevelvollista joulukuuhun mennessä.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Venäjä järjestää kutsunnat myös laittomasti itseensä liittämillä Donetskin, Luhanskin, Zaporizhian ja Hersonin alueilla Ukrainassa. Länsimaat ovat tuominneet alueliitokset sekä siellä järjestetyt kansanäänestykset ja äskettäiset "vaalit" laittomina.
Edellisellä kutsuntakierroksella Venäjällä viime keväänä asepalvelukseen kutsuttiin 147 000 ihmistä.
Kutsunnoista vastaavan osaston apulaispäällikkö, kontra-amiraali Vladimir Tsimljanski on raportin mukaan vakuuttanut, ettei varusmiehiä lähetetä sotimaan Ukrainaan, vaan he suorittavat 12 kuukauden asepalveluksen. Venäjän kuitenkin tiedetään käyttäneen Ukrainassa rintamalla myös varusmiehiä.
Venäjän vuosi sitten julistama osittainen liikekannallepano sysäsi liikkeelle taisteluikäisten miesten ja reserviläisten maastapaon. Siksi on myös epäilty, että Venäjä haluaa vahvistaa joukkojaan Ukrainassa puolivuosittaisten kutsuntojensa varjolla, julistamatta uutta liikekannallepanoa.
8.37: Ukraina: Venäjä menetti päivässä 470 sotilasta ja 38 tykkiä
Ukraina väittää Venäjän menettäneen arviolta 470 sotilasta viimeisen vuorokauden aikana.
Venäjän päiväkohtaisiksi kalustotappioiksi Ukraina listaa muun muassa neljä taistelupanssarivaunua, 12 panssariajoneuvoa ja 38 tykkiä.
Lukuja ei ole vahvistettu, eikä Venäjä ole juuri tappioitaan kommentoinut. Myös Ukraina julkaisee tietoja omista menetyksistään harvakseltaan.
Sotilasasiantuntijoiden, ajatushautomoiden ja länsiarvioiden laskelmat Venäjän kärsimistä miehistötappioista ovat pitkin sotaa olleet pääosin samansuuntaisia kuin Ukrainan luvut.
Jos julkaisu ei näy, voit katsoa sen täältä.
7.34: Venäjä: Ukraina hyökkäsi Venäjällä sähköverkkoa vastaan
Ukraina on väitetysti hyökännyt Venäjän Pogarin sähkönjakelua vastaan, väittää Brjanskin alueen kuvernööri Alexander Bogomaz ukrainalaismedia Kyiv Independentin mukaan.
Väitetty hyökkäys tapahtui perjantaina aamuyöllä. Hyökkäyksen ei kerrottu aiheuttaneen henkilövahinkoja, mutta sähkökatkoksia siitä on seurannut.
Ukraina ei tyypillisesti kommentoi Venäjän rajojen sisäpuolelle tekemiään hyökkäyksiä, eikä tämä väitetty iskukaan ole poikkeus.
Eilen Ukraina tosin vahvisti hyökänneensä Kurskin alueelle dronella tai doneilla ja väitetysti tuhonneensa tutkajärjestelmän. Venäjän mukaan hyökkäys katkoi sähköt useista kohteista.
Perjantai 29. syyskuuta
22.57: Britannian vastaus Venäjän valevaaleihin: "Emme koskaan tunnusta Venäjän aluevaatimuksia Ukrainan alueella"
Britannian hallitus on määrännyt pakotteita viranomaisille, jotka ovat kytköksissä Venäjän miehittämillä alueilla tehtyihin valevaaleihin Ukrainassa.
Britannia määräsi kyseisille viranomaisille varojen jäädytyksiä ja matkustuskieltoja.
Britannian ulkoministeri James Cleverly sanoo lausunnossaan, että Britannia ei tulee koskaan tunnustamaan Venäjän aluevaatimuksia Ukrainassa.
Venäjän presidentti Vladimir Putinin mukaan Venäjän miehittämillä alueilla pidetyt vaalit ovat askel kohti alueiden täyttä liittämistä Venäjään.
19.27: Aftenposten: Venäjä saattaa valmistella ydinkoetta Pohjoisella jäämerellä
Venäjä saattaa olla valmistelemassa ydinkoetta Novaja Zemljan saarilla Pohjoisella jäämerellä, kirjoittaa norjalaislehti Aftenposten. Lehden mukaan satelliittikuvat vuosilta 2021 ja 2023 osoittavat, että alueelle on noussut useita uusia rakennuksia ja rakenteita.
Aftenpostenin uutisesta kertoi aiemmin Helsingin Sanomat.
19.25: Ukrainaan asiantuntijoita asetuotannon kehittämiseksi
Asiantuntijoita saapuu Ukrainaan lähiaikoina suunnittelemaan sotilasvarusteiden tuotantoa Ukrainassa muun maussa ilmapuolustukselle, Ukrainan presidentin kansliapäällikkö Andriy Yermak sanoo.
Yermak antaa ymmärtää, että imatorjunnan turvaaminen on maalle keskeistä.