Britannian vastaus Venäjän valevaaleihin: "Emme koskaan tunnusta Venäjän aluevaatimuksia Ukrainan alueella" – MTV seurasi sotaa

Lauantain seuranta löytyy täältä

22.57: Britannian vastaus Venäjän valevaaleihin: "Emme koskaan tunnusta Venäjän aluevaatimuksia Ukrainan alueella"

Britannian hallitus on määrännyt pakotteita viranomaisille, jotka ovat kytköksissä Venäjän miehittämillä alueilla tehtyihin valevaaleihin Ukrainassa.

Britannia määräsi kyseisille viranomaisille varojen jäädytyksiä ja matkustuskieltoja. 

Britannian ulkoministeri James Cleverly sanoo lausunnossaan, että Britannia ei tulee koskaan tunnustamaan Venäjän aluevaatimuksia Ukrainassa.

Venäjän presidentti Vladimir Putinin mukaan Venäjän miehittämillä alueilla pidetyt vaalit ovat askel kohti alueiden täyttä liittämistä Venäjään.

19.27: Aftenposten: Venäjä saattaa valmistella ydinkoetta Pohjoisella jäämerellä

Venäjä saattaa olla valmistelemassa ydinkoetta Novaja Zemljan saarilla Pohjoisella jäämerellä, kirjoittaa norjalaislehti Aftenposten. Lehden mukaan satelliittikuvat vuosilta 2021 ja 2023 osoittavat, että alueelle on noussut useita uusia rakennuksia ja rakenteita.

Aftenpostenin uutisesta kertoi aiemmin Helsingin Sanomat.

19.25: Ukrainaan asiantuntijoita asetuotannon kehittämiseksi

Asiantuntijoita saapuu Ukrainaan lähiaikoina suunnittelemaan sotilasvarusteiden tuotantoa Ukrainassa muun maussa ilmapuolustukselle, Ukrainan presidentin kansliapäällikkö Andriy Yermak sanoo.

Yermak antaa ymmärtää, että imatorjunnan turvaaminen on maalle keskeistä.

15.35:Viron pääministeri luottaa Puolan jatkavan Ukrainan tukemista vaaleista huolimatta

Viron pääministeri Kaja Kallas luottaa, että Puolan tuki Ukrainalle pysyy vahvana myös jatkossa, vaikka Puolassa on ensi kuussa vaalit. Kallas huomautti, että kaikki Puolan puolueet ovat luvanneet jatkaa Ukrainan sotilaallista tukea.

Puolan tuen jatkumiseen luottaa myös pääministeri Petteri Orpo (kok.), jota Kallas kävi tapaamassa Kesärannassa.

Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki herätti äskettäin hämmennystä antaessaan ymmärtää, että Puola lopettaisi aseiden toimittamisen Ukrainaan.

12.52: CNN: Ukraina on hyökännyt Venäjän sähköverkkoa vastaan Kurskissa

Ukraina vahvistaa hyökänneensä Venäjän Kurskin alueella sijaitsevaa sähköasemaa vastaan.

Ukrainan mukaan se iski sähköasemaa vastaan koska se tuotti sähköä useille tärkeillä Venäjän sotilaskohteille, väittää Ukrainan turvallisuuspalvelun edustaja yhdysvaltalaismedia CNN:lle.

Kurkin alueen kuvernöörin Roman Starovoitin mukaan viisi asutuskeskusta ja yksi sairaala menettivät sähköt hyökkäyksen vuoksi.

Venäjän puolustusministeriö väittää ampuneensa alas kymmenen dronea Kurskin alueella. Henkilövahingoista ei ole raportoitu.

Väitteitä ei ole vahvistettu.

12.34: ISW: Venäjän ilmavoimat vähentäneet iskujaan Ukrainan päähyökkäyssuunnassa

Venäjän ilmavoimat ovat vähentäneet ilmaiskujaan Länsi-Zaporizhzhjan alueella, joka on ollut Ukrainan vastahyökkäyksen pääsuunta kesäkuun alusta alkaen.

Asiasta kertoo yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).

Ajatushautomon mukaan ilmavoimien vähentyneet iskut eivät ole kuitenkaan vakavasti heikentäneet Venäjän puolustuskykyä alueella, sillä se on lisännyt droneiskujen määrää. Lisäksi venäläistykistöllä on yhä ”merkittävä rooli” Ukrainan hyökkäysten torjunnassa, ISW kirjoittaa.

Venäjä on myös saattanut vähentää Ka-52-taisteluhelikoptereiden käyttöä ukrainalaishyökkäysten torjunnassa, koska ISW:n mukaan Ukraina on ilmeisesti pystynyt hyökkäämään tehokkaammin niitä vastaan elokuun puolivälistä lähtien.

Siinä missä Länsi-Zaporizhzhjan alueella Venäjän ilmavoimien toiminta on vähentynyt, niin Harkovan, Luhanskin ja Hersonin alueilla se on lisääntynyt.

9.57: Ukraina: Venäjä menetti päivässä 340 sotilasta ja 34 tykkiä

Ukraina väittää Venäjän menettäneen arviolta 340 sotilasta viimeisen vuorokauden aikana.

Venäjän päiväkohtaisiksi kalustotappioiksi Ukraina listaa muun muassa kahdeksan taistelupanssarivaunua, kymmenen panssariajoneuvoa ja 34 tykkiä.

Lukuja ei ole vahvistettu, eikä Venäjä ole juuri tappioitaan kommentoinut. Myös Ukraina julkaisee tietoja omista menetyksistään harvakseltaan.

Sotilasasiantuntijoiden, ajatushautomoiden ja länsiarvioiden laskelmat Venäjän kärsimistä miehistötappioista ovat pitkin sotaa olleet pääosin samansuuntaisia kuin Ukrainan luvut.

Jos julkaisu ei näy, voit katsoa sen täältä.

9.52: Sota-asiantuntija: Tästä syystä Ukrainan vastahyökkäys ei pystynyt läpimurtoon kriittisellä hetkellä

Ukraina ilmoitti 28. elokuuta valloittaneensa pienen ja aiemmin tuntemattoman Robotynen kylän Länsi-Zaporizhzhjassa. Sitä pidettiin jopa strategisesti merkittävänä askeleena Ukrainan vastahyökkäyksessä, koska Venäjän valmistellut puolustusasemat olivat alueella ankkuroitu juuri Robotyneen.

Pari päivää myöhemmin brittilehti Guardian julkaisi ukrainalaiskenraali Oleksander Tarnavskiyn haastattelun, jossa hän väitti, että ukrainalaisjoukot olivat murtaneet Venäjän ensimmäisen puolustuslinjan.

Guardian käytti sanaa "läpimurto", vaikka kenraali Tarnavskiy ei julkaistujen sitaattien perusteella näin tehnytkään. 

Robotynen valtausta seuranneen kuukauden aikana Ukraina ei ole kyennyt Länsi-Zaporizhzhjassa nopeaan etenemiseen. Ukraina on päässyt eteenpäin Robotynestä itään, Verboven suuntaan noin 2–4 kilometriä ja Robotynestä etelään vielä selvästi niukemmin.

Venäjän läpimurron muodostumisen "todennäköisesti esti" Venäjän reservit, kirjoittaa sota-asiantuntija Rob Lee viestipalvelu X:ssä. Lee viittaa Britannian puolustusministeriön julkiseen arvioon, jonka mukaan Venäjä on todennäköisesti syyskuun puolivälistä lähtien heittänyt taisteluihin uuden 25. armeijansa osia.

– Silloin venäläisjoukot olivat raskaan paineen alla Robotynen alueella. Venäjällä kuitenkin oli reservissä käyttämättöminä useita prikaateja ja rykmenttejä, Lee kirjoittaa.

Sekä brittiministeriö että esimerkiksi yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) ovat toistuvasti Ukrainan vastahyökkäyksen aikana arvioineet, että Venäjällä on hyvin vähän reservejä käytössään.

ISW on perustellut näkemystään sillä, että Venäjä on siirtänyt laskuvarjodivisioonien joukkoja muilta rintamilta Zaporizhzhjan alueelle.

Lue lisää: Sota-asiantuntija: Tästä syystä Ukrainan vastahyökkäys ei pystynyt läpimurtoon kriittisellä hetkellä

9.48: Putin pyytää Prigozhinin ex-avustajaa johtotehtävään

Venäjän presidentti Vladimir Putin on pyytänyt edesmenneen Wagner-palkkasotilasyhtiön johtajan Jevgeni Prigozhinin avustajaa johtamaan vapaaehtoisyksikköjen muodostamista Ukrainaan.

Kremlin lausunnon mukaan Andrei Troshevin johtamia yksikköjä voitaisiin käyttää "erilaisiin tehtäviin, mutta erityisesti erityissotilasoperaatioon". Venäjä kutsuu Ukrainan sotaa erityissotilasoperaatioksi.

6.32: ISW: Venäjän hyökkäysoperaatio Kupjanskin suunnalla hidastunut

Venäläisjoukot ovat hidastaneet hyökkäysoperaatioitaan Kupjanskin-Svatoven-Kreminnan-rintamalla, kirjoittaa yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).

Venäjä aloitti hyökkäyksen kyseisellä alueella kesällä. Operaation on arvioitu olleen vastatoimi Ukrainan kesäkuussa alkaneelle vastahyökkäykselle. 

Tavoite on todennäköisesti ollut ennen kaikkea ukrainalaisjoukkojen sitominen Koillis-Ukrainaan, jotta niitä ei voida keskittää Etelä-Ukrainaan, missä Ukraina itse pyrkii eteenpäin.

Torstai 28. syyskuuta

17.51: Britannian ja Ranskan puolustusministerit Kiovassa

Britannian ja Ranskan puolustusministerit vierailivat torstaina Kiovassa keskustelemassa aseavun lisäämisestä Ukrainalle. Britannian puolustusministerin Grant Shappsin ja Ranskan puolustusministerin Sebastien Lecornun vierailu edelsi Kiovassa pidettävää puolustusfoorumia, missä Ukrainan viranomaisten on määrä tavata yli 160 asealan yrityksen ja 26 maan edustajia.

17.48: Venäjä tekee puolustusmenoihinsa "ehdottoman tarpeellisen" lisäyksen ensi vuonna

Venäjä kasvattaa puolustusmenojaan liki 70 prosentilla ensi vuonna, selviää maan valtiovarainministeriön torstaina julkaisemista dokumenteista. Venäjä aikoo käyttää ensi vuonna puolustusmenoihin lähes 10,8 biljoonaa ruplaa eli vajaat 106 miljardia euroa.

Summa on noin kuusi prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Venäjä aikoo näin ollen ensi vuonna käyttää puolustukseen noin kolme kertaa enemmän rahaa kuin koulutukseen, ympäristönsuojeluun ja terveydenhuoltoon yhteensä, selviää uutistoimisto AFP:n laskelmista.

Venäjän valtiovarainministeriön mukaan budjetin painopisteenä on maan puolustusvalmiuden kohottaminen ja Venäjän Ukrainalta valtaamien neljän maakunnan integroiminen muuhun maahan. Venäjä on liittänyt Ukrainan alueita itseensä kansainvälisen oikeuden vastaisesti.

Venäjän keskuspankki on varoittanut, että maan talouskasvu hiipuu kuluvan vuoden toisella puoliskolla. Samalla inflaatio nousee yli tavoitteena olleen neljän prosentin.

Kremlin mukaan puolustusmenojen valtava kasvattaminen on pakollista, koska Venäjää vastaan käydään hybridisotaa.

– On päivänselvää, että tällainen lisäys on tarpeellinen, ehdottoman tarpeellinen, koska olemme mukana hybridisodassa ja jatkamme erityissotilasoperaatiotamme. Viittaan nyt siis siihen hybridisotaan, jota käydään meitä vastaan, sanoi Kremlin edustaja Dmitri Peskov.

Erityissotilasoperaatio on Venäjän viranomaiskieltä, jolla viitataan Venäjän viime vuoden helmikuussa aloittamaan suurhyökkäykseen Ukrainaan. Venäjällä Ukrainan sodan kutsuminen sodaksi on laitonta.

14.24: Tv-toimittaja: Putin tapasi tsetseenijohtajan

Venäjän presidentti Vladimir Putin on tavannut tsetseenijohtaja Ramzan Kadyrovin tänään, kertoo venäläinen televisiotoimittaja Pavel Zarubin Telegram-kanavallaan.

Kolme päivää sitten Kadyrov julkaisi rehentelevän videon siitä, että hänen 15-vuotias poikansa pahoinpiteli Koraanin polttamisesta syytetyn vangin. Kreml ei ole ole kommentoinut asiaa.

Aiemmin on huhuttu, että Kadyrov olisi vakavasti sairas. (Reuters)

Lisää torstain tapahtumia täältä