Syksyn puolelle jo toistamiseen kääntyvä Ukrainan suursota on muuttunut asiantuntijoiden mukaan pitkän kaavan kulutuskamppailuksi, jonka todellinen kulku ei näy ulkopuolisille eikä täysin edes komentajille.
Ukrainan yllä liikkuu synkkä varjo syksyn sateiden lähestyessä. Kesällä alkaneen vastahyökkäyksen saavutukset ovat jääneet kauaksi haavekuvista, joita erityisesti aseapua lähettäneissä länsimaissa hellittiin. Asiantuntijat eivät juuri odota, että merkittäviä uusia läpimurtoja nähtäisiin ennen syksyn kelirikkoa ja talvea.
– Kyllä tilanne on edelleen aika lukkiutunut. Suuressa kuvassahan tilanne on ollut lukkiutunut oikeastaan viime vuoden marraskuusta lähtien. Ukraina on nyt neljä kuukautta tehnyt vastahyökkäystään ja on kyllä tehnyt pieniä saavutuksia, mutta Ukraina on saanut otettua takaisin aika pienen osan siitä alueesta, jota Venäjä miehittää Ukrainassa, kertoo STT:lle Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.
Venäjä miehittää tällä hetkellä lähes 18:aa prosenttia Ukrainan pinta-alasta, ja Ukraina on vuorostaan vapauttanut kesäkuun alun jälkeen hieman yli 370 neliökilometriä. Venäjän miehittämä alue on noin 100 000 neliökilometriä.
– Se antanee osviittaa siitä, millainen savotta Ukrainalla on vielä edessään saavuttaakseen vuoden 1991 rajat.
New York Times laski syyskuun lopulla, että kun molempien osapuolten vuoden alusta lähtien menettämät ja valloittamat neliökilometrit ynnätään yhteen, Venäjä on yhä täpärästi voiton puolella. Miehittäjä olisi näin ollen netonnut Ukrainassa vajaat 500 neliökilometriä – siis hieman Helsinkiä suuremman ja Kiovaa pienemmän alueen verran.
Lue myös: Suomalaisdiplomaatti MTV:lle: Putin käyttää Ukrainassa jo ydinasetta
2:31
Tältä näyttää Leopard 2A6 taistelussa – Ukrainan armeijan syyskuussa julkaisema video on väitetysti kuvattu Etelä-Ukrainassa. Kuvausaikaa ja -paikkaa ei ole vahvistettu.
Tokmakia pidetään Ukrainan minimitavoitteena
Ukrainan etelärintaman johtava kenraali Oleksandr Tarnavskyi kertoi syyskuussa CNN:n haastattelussa, että Ukrainan vastahyökkäyksen minimitavoitteena tällä erää on Tokmakin kaupungin valtaaminen Zaporizhzhjan alueella. Mustanmeren rannikkokaupunki Melitopolista 50 kilometriä koilliseen sijaitsevassa Tokmakissa eli runsaat 30 000 ihmistä ennen sotaa.
Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu ei lähtenyt arvioimaan STT:lle sitä, onko Tokmakin valtaus vuoden loppuun mennessä uskottava tavoite.
– En ammattiupseerina operaatiosta vastaavien upseerien arviota lähde pohtimaan sen enempää. Taistelu on väistämättä aina kahden kauppaa, jos osallistujia on kaksi. Sitä ei varmasti pysty sanomaan edes kummankaan puolen komentaja tällä hetkellä, ja heillä on se paras tilannekuva, Pesu sanoo.
Pesun mukaan Ukrainan maarintamalla käydään nyt kulutussotaa, jonka todellinen sujuminen ei näy ulkopuolelle. Taisteluiden lopputulos riippuu rintamalle puolin ja toisin virtaavan materiaalin kuten tykistöammusten määrästä.
Ukrainan edistyminen maarintamalla on ollut verkkaista, mutta Pesu pitää merkittävinä Ukrainan saavutuksia "meririntamalla" eli Venäjän vuonna 2014 miehittämällä Krimin niemimaalla sekä Venäjän Mustanmeren ja Asovanmeren rannikoilla. Pesun mukaan Venäjä on kuristanut Ukrainan taloutta meriliikenteen saarrolla hyökkäyksen käynnistämisestä alkaen, ja Ukraina on tätä kuristusotetta asteittain murtanut.
Krimillä Ukraina on onnistunut useissa iskuissa pääsemään läpi Venäjän ilmapuolustuksesta, ja muuallakin Ukraina on onnistunut iskuillaan lisäämään painetta Venäjän merivoimien suuntaan.
– Siihen kiinnittäisin huomiota sodankulun kannalta merkittävänä toimenpiteenä. – – Se on merkittävä juttu, että Ukraina on onnistunut uhkaamaan Krimiä merivoimien ja iskuaseiden tukeutumispaikkana sekä logistisena tukialueena.
0:50
Tuhoutunutta, vaurioitunutta ja hylättyä Ukrainan panssarikalustoa Zaporizhzhjan alueella. Yhdysvaltalaismedia Washington Post sanoo vahvistaneensa Venäjän puolustusministeriön julkaiseman videon aitouden. Video on julkaistu 9. kesäkuuta.
"Aika on Venäjän puolella"
Hitaasta etenemisestä huolimatta Ukraina tuskin lopettaa täysin vastahyökkäystään edes syksyn kelirikon koittaessa, Käihkö katsoo. Siihen Ukrainalle ei yksinkertaisesti ole varaa.
– Jos Ukraina lopettaa hyökkäämisen ja paineen Venäjää kohtaan, todennäköisesti Venäjä vain linnoittautuu enemmän. Jos Ukraina sitten käy uudelleen hyökkäykseen joko talvella, kun ensimmäinen kelirikkoaika loppuu, tai keväällä, kun seuraava kelirikko loppuu, niin Venäjän puolustukset ovat mahdollisesti vielä paremmat kuin nyt.
– Tässä mielessä voisi ajatella, että aika on Venäjän puolella, ja se aiheuttaa hirvittävät paineet Ukrainalle. – – Ukrainan puolelta hyökkäyksen on pakko jatkua. Poliittiset paineet ja epävarmuus tulevaisuudesta puoltavat sitä, että heidän kannattaa pitää sitä painetta yllä.
Samoilla linjoilla on MPKK:n Simo Pesu.
– Ukrainalaisten intresseissä on pitää yllä painetta venäläisten asevoimia kohtaan, jotta Venäjä ei pääse puolustustaan vahvistamaan tai luomaan uusia joukkoja myöhempiä offensiiveja varten, Pesu sanoo.
"Lähestytään tilannetta, jossa ammukset loppuvat"
Käihkö ei sulje täysin pois sitä, että rintamalla nähtäisiin vielä tänä vuonna suuria käänteitä, mutta kovin todennäköisinä hän ei niitä pidä.
– Totta kai yllätykset ovat mahdollisia tässäkin sodassa. Mitään ei voi täysin poissulkea, mutta pikku hiljaa tässä lähestytään tilannetta, jossa ammukset rupeavat loppumaan. Kumpikaan osapuoli ei tietysti kerro ammustilanteestaan, mutta kyllähän se rypäleammusten luovuttaminen Ukrainalle oli varma merkki siitä, että Ukrainalta rupesivat siinä vaiheessa ammukset loppumaan, minkä vuoksi Yhdysvallat joutui tekemään poliittisesti näinkin vaikean päätöksen.
Läpimurron käsite on Käihkön mielestä kokenut pahan inflaation sodan aikana, ja hän arvosteleekin esimerkiksi sotaa seuraavaa yhdysvaltalaista ajatushautomoa Institute for the Study of Waria (ISW) sen liikakäytöstä.
– Varsinkin ISW on käyttänyt sanaa hirveän paljon, on taktista läpimurtoa ja operatiivista läpimurtoa. Eihän me olla mitään läpimurtoa nähty oikeastaan Harkovan jälkeen viime vuoden syyskuussa, sen jälkeen ei millään rintamalla ole nähty vastaavaa nopeaa etenemistä ja vastapuolen rintaman romahtamista. Edes Hersonissa ei nähty sellaista, koska Venäjä vetäytyi sieltä aika järjestelmällisesti ja pienin tappioin.
0:36
Ukrainan armeijan syyskuussa julkaisema video, jossa väitetään näkyvän, miten Ukrainan T-64BV-panssarivaunu tuhoaa lähietäisyydeltä Venäjän T-72B3-panssarivaunun. Videon kuvausaikaa- ja paikkaa ei ole vahvistettu.
"Ollaan siirtymässä pitkän sodan vaiheeseen"
Käihkö pitää todennäköisenä, että rintamilla kummaltakin sodan osapuolelta käyvät vähiin niin ammukset, kalusto kuin miehistökin. Myös sotilaiden taistelumoraali on ollut koetuksella puolin ja toisin.
– Kyllä tässä ollaan siirtymässä sellaiseen pidemmän sodan vaiheeseen, jossa resurssit ovat hirveän tärkeitä. Ukraina toivoo, että Venäjällä jossain romahtaisi moraali tai yksinkertaisesti loppuisi materiaalinen kyky jatkaa sotaa. Ongelmanahan tietysti on se, että Venäjä toivoo ja pyrkii ihan samaan Ukrainan suhteen.
– Erilaiset viralliset ja poliittiset lausunnot kaikki viittaavat siihen, että pitää valmistautua pitkään sotaan tällä hetkellä. Hallinnot sekä Ukrainassa, lännessä että Venäjällä ovat tunnistaneet sen, ettei tästä sodasta ole helppo päästä irti eikä siihen ole toistaiseksi ratkaisua, sanoo Pesu.
Käihkön mukaan Ukrainaa tukevissa länsimaissa olisi pitänyt aikaisemmin tehdä tärkeät päätökset puolustusteollisuuden tuotannon kasvattamisesta erityisesti tykistöammusten suhteen. Nyt näyttää siltä, että tuotannon kasvatus alkaa näkyä vasta keväällä.
– Poliittinen tahto auttaa on yksi tekijä, kyky tukea taas toinen. Venäjä tuottaa nyt joidenkin arvioiden mukaan kolme kertaa enemmän tykistöammuksia kuin länsimaat yhteensä. Kohta ollaan tilanteessa, jossa olisi pitänyt tehdä poliittisia päätöksiä puolustusteollisuuden suhteen aikaisemmin. Tilanne paranee keväällä, mutta paljonko se auttaa Ukrainaa talvella?
Naton sotilasjohtajiin kuuluva amiraali Rob Bauer varoitti Varsovan turvallisuusfoorumin keskustelussa CNN:n mukaan, että "tynnyrinpohja on jo näkyvissä" länsimaiden ammusvarastoissa.
Ammuspula koettelee myös hyökkääjää. Venäjä on kasvattanut omaa tykistöammusten tuotantoaan, mutta länsimaalaisarvioiden mukaan se on silti jäämässä kauaksi määrästä, jota Ukrainassa tarvittaisiin, kertoi uutistoimisto Reuters syyskuussa.