Venäjän vastaiselle sanktiolistalle on todennäköisesti tulossa uusia nimiä. EU-virkamieslähteiden mukaan järeämpiä lisäpakotteita ei ole toistaiseksi tiedossa.
EU-maiden ulkoministerit keskustelevat uusista pakotteista kokouksessaan huomenna. Kokous kutsuttiin koolle Itä-Ukrainan väkivaltaisuuksien takia.
Nimilistan pidentäminen olisi lähinnä symbolinen osoitus siitä, että EU tuomitsee Venäjän toimet Itä-Ukrainassa. EU:n sanktiolistalla on jo yli 130 henkilöä ja kymmeniä yhteisöjä, joiden katsotaan loukanneen Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja itsenäisyyttä.
Heidän joukossaan on useita Itä-Ukrainan separatistijohtajia, joiden varoja on jäädytetty ja matkustamista rajoitettu.
Aikomuksena on myös jatkaa sanktioita, jotka asetettiin Krimin miehityksen jälkeen. Tuolloin päätettiin muun muassa jäädyttää Krimin miehityksestä hyötyvien tahojen varoja. Kyseiset sanktiot erääntyvät maaliskuussa. Uutistoimisto Reutersin mukaan niihin kaavaillaan jatkoa joulukuuhun saakka.
Pakotteita voidaan lisätä vain EU-maiden yksimielisellä päätöksellä. Jarruttelijoiden eturintamaan on rynninyt Kreikka, jonka uusi hallitus sanoutui ensi töikseen näyttävästi irti EU:n Venäjä-linjauksista.
Venäjä hyötyy Tsiprasista
Kreikkalaisen Ekathimerini-lehden mukaan Kreikka harkitsee veto-oikeuden käyttämistä, jos pakotteita aiotaan kiristää.
Kreikan uudella pääministerillä Alexis Tsiprasilla on lämpimät suhteet Venäjään. Hän on aiemmin kritisoinut kärkkäästi Venäjä-pakotteita ja sanonut EU:n ampuvan niillä omaan jalkaansa.
Kreikkalaismedian mukaan Tsipras on tunnustanut separatistien vaalit Itä-Ukrainassa ja arvostellut Ukrainan EU-mielistä hallitusta, jossa hänen mukaansa istuu uusnatseja.
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyötyy Kreikan hallituksen vaihtumisesta, sillä Venäjä on pyrkinyt hajottamaan EU:n yhtenäisyyttä ja lyömään kiilaa jäsenmaiden väliin.
Kärkkäästä retoriikasta huolimatta Tsipras ei välttämättä halua asettua EU:n pakotelinjassa poikkiteloin, sillä se voi vaarantaa hänen tavoitteensa talouspolitiikassa. Tsiprasin ensisijaisena tavoitteena on Kreikan talousahdingon lievittäminen, ja hän tarvitsee siihen muiden EU-maiden tukea.