Venäjän hybridisodankäynnistä on tullut "jokapäiväistä leipää". Se ja Ukrainan sota vaikuttavat väistämättä suomalaisten asenteisiin.
Kremlissä todennäköisesti "tunnetaan tyydytystä" siitä, että suomalaiset ovat huolissaan Venäjästä, arvioi Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro.
Venäjän toimet Suomea kohtaan huolestuttavatkin yhä useampaa suomalaisista, selviää Helsingin Sanomien gallupista.
Suomalaisista 58 prosenttia on nyt huolestuneempia Venäjän toiminnasta Suomea kohtaan kuin Venäjän hyökätessä Ukrainaan. Luku on 15 prosenttiyksikköä suurempi kuin viime kesäkuussa.
Kasvua selittää Venäjän hitaaksi, mutta varmaksi kuvailtu eteneminen Ukrainassa ja ylipäätään Suomen ja Venäjän välisen vastakkainasettelun korostuminen, Kangaspuro sanoo.
Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro kuvattuna vuonna 2022.
Lisäksi Venäjän hybridisodankäynnistä ja sen käsittelystä julkisuudessa on tullut "jokapäiväistä leipää". Se ei voi olla näkymättä myös suomalaisten tiukentuvissa asenteissa Venäjää kohtaan, Kangaspuro muistuttaa.
Lue myös: Tästä syystä Venäjä on nyt hyvin hiljaa
Tuore ja näkyvästi julkisuudessa esillä ollut esimerkki tästä on epäily, jonka mukaan Eagle S -tankkeri hajotti Itämerellä kaapeleita. Suomalaisviranomaiset ovat sanoneet tankkerin olevan osa Venäjän varjolaivastoa.
– Suomalaisten huolen nouseminen on se vaikutus, jonka Venäjä haluaakin lähettää Suomelle Ukrainan tukemista, Nato-jäsenyydestä ja pakotteista, Kangaspuro uskoo.
Kasvu perusteltua, arvioivat tutkijat
Kangaspuro ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila ovat yhtä mieltä siitä, että suomalaisten huolestuneisuus Venäjästä on perusteltua.
Venäjä on osoittanut olevansa hyökkäyssotaa käyvä naapuri, joka vähät välittää sääntöperusteisessa kansainvälisessä järjestyksessä.
– On esitetty vahvoja väitteitä, että Venäjä olisi Ukrainan jälkeen hyökkäämässä johonkin muuhun maahan, Kangaspuro sanoo.
– Mikäpä sopisi Venäjälle paremmin kuin suomalaisille epämukava tunne siitä, että olisiko se maa me tai Suomi tai joku Baltian maa, Kangaspuro jatkaa.
"Mitä enemmän Venäjä pelottelee, sitä uhkaavammaksi länsi Venäjän kannalta muuttuu"
Presidentti Vladimir Putinin nykyisen politiikan kannalta se, että suomalaiset ovat huolestuneita itänaapuristaan, on hyvä asia, vanhempi tutkija Lassila sanoo.
– Putinin näkökulmasta kaikki lännen vakautta ja perustaa horjuttavaa on myönteistä. Venäjä olettaa, että jos sitä pelätään, sitä myös kunnioitetaan, Lassila sanoo.
– Se on itseään ruokkiva kehä. Mitä enemmän Venäjä pelottelee, sitä uhkaavammaksi länsi Venäjän kannalta muuttuu, hän jatkaa.
Venäjällekin on pitkän päälle ongelma, jos sen naapurimaat suhtautuvat siihen joko pelon tai epäilyn kautta, Lassila arvioi.
Lassila kuvailee toimintaperiaatetta "hämmästyttävän epäloogiseksi", mutta toteaa perään, että näyttää siltä, ettei Venäjä nykytilanteessa myöskään juuri muuta näytä keksivän.
Se, että Putin on päätynyt tämänkaltaiseen toimintamalliin, ei Lassilaa yllätä. Presidentillä kun on hyvin tunnettu tausta turvallisuuspalvelu KGB:ssä. Pelon ja kunnioituksen yhdistäminen on heille tuttua huttua.
Venäjällekin on pitkän päälle ongelma, jos sen naapurimaat suhtautuvat siihen joko pelon tai epäilyn kautta.
Kangaspuro: Mahdolliset rauhanehdot tässä vaiheessa vasta "arvailua"
Uusi sivu Venäjän ja Euroopan suhteissa saattaa olla edessä jo tämän vuoden aikana, jos useiden ennusteiden mukaisesti Venäjä ja Ukraina aloittavat rauhanneuvottelut.
Jos rauha syntyy, todennäköisesti myös Kreml ja Euroopan johtajat pyrkivät tavalla tai toisella palaamaan esimerkiksi taloudelliseen yhteistyöhön. Itä-Euroopan kaasuriippuvaisissa valtioissa halu kaupan jatkumiseen on jo nyt ilmaistu hyvin selkeästi.
Tällä hetkellä eri osapuolet ovat hyvin kaukana toisistaan. Yhdysvaltojen tuleva presidentti Donald Trump on jo unohtanut puheensa siitä, että sotiminen Ukrainassa loppuisi heti, kun hänestä tulee presidentti.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on alkanut puhua alueluovutuksista todennäköisenä tulevaisuutena. Hänen tuoreimman rauhansuunnitelmansa asiantuntijat lyttäsivät tuoreeltaan "käyttökelvottomaksi" ja epärealistiseksi.
Venäjä sen sijaan ei ole juuri siimaa rauhalle ainakaan julkisesti vielä antanut, mikä ei ole kovin yllättävää, sillä sodan katsotaan laajalti kulkevan tällä hetkellä Kremlin komennossa.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kuvattiin yhdessä Naton pääsihteerin Mark Rutten kanssa Brysselissä EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokouksen aikana 18. joulukuuta 2024.
Kangaspuro pitää tulevaisuuden kuvioiden hahmottelua vielä tässä vaiheessa "arvailuna". Ennen kuin mitään pysyvää muutosta suhteissa tapahtuu, on edessä paljon "erilaisia poliittisia ratkaisuja".
– Pelkojen ei kannata antaa hallita ja halvaannuttaa. Jos näin tehdään, alkavat pelot oman toiminnan vuoksi realisoitua, Kangaspuro toteaa.
Vaarana on, että Eurooppa ja Suomi siinä mukana putoaa "fatalistiseen tulevaisuusnäkemykseen", jossa pahat ennusteet ja pelot alkavat toteuttaa itse itseään.
Tähän Suomen ei strategisesti tarkasteltuna kannata lähteä, Kangaspuro pohtii.
– Ei kannata ajatella, että asiat vain tapahtuvat, eikä mihinkään voi itse vaikuttaa.
– Uhkakuviin varautuminen on tämän hetken politiikan kuva, mutta toinen on aktiivisesti tilannekuvan muuttaminen niissä rajoissa kuin se on mahdollista.