EU-maiden johtajat tapasivat unionin itäisiä kumppanimaita vakavissa tunnelmissa keskiviikkoiltana Brysselissä.
Painostava tilanne Ukrainan ja Venäjän välisellä rajalla heitti oman varjonsa huippukokouksen ylle. Venäjä on keskittänyt joukkojaan viime aikoina Ukrainan rajan tuntumaan.
Ennen kokouksen alkua Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasi Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin ja Ranskan presidentin Emmanuel Macronin keskustellakseen ajankohtaisesta tilanteesta.
Twitterissä Zelenskyi kertoi esittäneensä kiitoksen Ukrainan saamasta vahvasta tuesta sotilaallista uhkaa vastaan.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kuvasi Venäjän ja Ukrainan välistä tilannetta kokonaisuudessaan huolestuttavaksi.
EU-maiden johtajat keskustelivat asiasta itäisten kumppanien kanssa, ja keskustelu jatkuu myös torstaina pidettävässä EU-huippukokouksessa.
Marinin mukaan EU:n on pidettävä huolta siitä, että sen ääni kuuluu.
– Ei voi olla niin, että Venäjä ja Yhdysvallat keskustelevat ikään kuin EU:n ohi tästä tilanteesta, Marin kommentoi.
Marin kuvailee, että eri maiden puheissa on hieman erilaisia analyyseja siitä, mihin Venäjä pyrkii.
– Me emme tällä hetkellä vielä tiedä, mihin Venäjä omalla toiminnallaan pyrkii. On selvää, että meidän pitää olla valmiina erilaisia mahdollisia tilanteita varten.
Lue myös kommentti: Venäjä ei ole tuonut Ukrainan rajalle parasta kalustoaan vain uhitellakseen – EU-huippukokous käydään kriisitunnelmissa
Suomi pyrkii luomaan dialogia
Presidentti Sauli Niinistö keskusteli puhelimitse keskiviikkona EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa Ukrainan tilanteesta ja Euroopan turvallisuudesta.
Niinistöllä oli aiemmin tällä viikolla puhelinkeskustelut tilanteesta myös Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenin sekä Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa.
Pääministeri Marinin mukaan on erittäin tärkeää, että Niinistöllä on toimivat ja hyvät keskusteluyhteydet niin Venäjän, Yhdysvaltojen kuin muiden keskeisten toimijoiden suuntaan.
– Suomi on tunnettu siitä, että me pyrimme luomaan dialogia ja löytämään ratkaisuja vaikeisiin kysymyksiin, Marin sanoi.
Lue myös: Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomeen? Asiantuntijat: "Suomen kannalta tämä on todella negatiivinen keskustelu"
Lue myös: Mitä Venäjä tavoittelee? Konkaridiplomaatti pitää hyökkäystä Ukrainaan edelleen epätodennäköisenä
Juttu jatkuu videon jälkeen.
4:36
Entinen suurlähettiläs arvioi Ukrainan tulenherkkää tilannetta: Putinin puheet ovat koventuneet äkisti, eikä ole täysin selvää miksi – "Tätä ei tehdä sattumalta"
Yksi puuttuu joukosta
EU:n itäisellä kumppanuudella tarkoitetaan poliittista ja taloudellista yhteistyötä itäisen Euroopan ja Etelä-Kaukasian maiden kanssa.
Kumppaneita ovat olleet Armenia, Azerbaidzhan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä, mutta niistä Valko-Venäjä keskeytti osallistumisensa yhteistyöhön viime kesänä.
EU:n ja Valko-Venäjän suhteet ovat karilla. EU on määrännyt Valko-Venäjälle lukuisia pakotteita muun muassa ihmisoikeusrikkomuksista ja kansalaisyhteiskunnan tukahduttamisesta sen jälkeen, kun maata johtava Aljaksandr Lukashenka julistautui viime vuonna vilpillisesti vaalien voittajaksi.
Lue myös: Presidentti Sauli Niinistö keskusteli Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa – esitti vakavan huolen
Tänä vuonna Valko-Venäjä on pyrkinyt luomaan painetta EU:n rajoille usuttamalla joukoittain siirtolaisia kohti unionia.
Nyt huippukokouksessa Valko-Venäjästä muistutti vain tyhjä paikka, joka oli jätetty johtajien pöydässä Suomen ja Viron väliin.
Marin kertoi, että paikka oli katettu symbolisena osoituksena Valko-Venäjän kansalle ja kansalaisyhteiskunnalle.
Marin kertoi tavanneensa keskiviikkona lyhyesti Brysselissä vierailevaa oppositiovaikuttajaa Svjatlana Tsihanouskajaa.
Jotta kumppanuusyhteistyö Valko-Venäjän kanssa voisi joskus elpyä, Valko-Venäjän tulisi Marinin mukaan ensinnäkin lopettaa viimeaikaiset toimensa ja mahdollistaa demokraattiset vaalit sekä turvata kansalaisille kansalaisoikeudet.
– Me tietenkin tuemme Valko-Venäjän kansalaisyhteiskuntaa heidän ponnisteluissaan demokraattisemman tulevaisuuden puolesta, Marin sanoi.
EU korostaa tuen ehdollisuutta
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel avasi huippukokouksen vakuuttamalla, että EU on sitoutunut yhteistyöhön itäisten kumppaniensa kanssa. Kokouksessa hyväksyttiin työohjelma kumppanuuden tuleville vuosille.
Edellisen kerran vastaava itäisen kumppanuuden huippukokous järjestettiin Brysselissä vuonna 2017.
Sen jälkeen EU:n ja itäisten kumppanien välinen kauppa on Michelin mukaan lähes kaksinkertaistunut.
EU:n itäistä kumppanuutta on toisaalta julkisuudessa arvosteltu esimerkiksi kunnianhimon puutteesta.
EU:n puolelta on taas tavattu korostaa vastavuoroisuuden periaatetta: jotta kumppanuus voisi syventyä, kumppanimaiden on sitouduttava demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja hyvän hallinnon periaatteisiin.
EU:n tuen ehdollisuutta korosti myös Michel avaussanoissaan kokoukselle.
– Meillä on edessämme paljon työtä, hän sanoi.
1:40
Uutisjuttu eiliseltä: EU varoittaa Venäjää vakavista seurauksista, jos se hyökkää Ukrainaan.