Pääministeri Sanna Marin (sd.) pitää EU-johtajien sopimia toimia voimakkaana vastauksena Valko-Venäjän sunnuntaisiin tekoihin. EU-huippukokouksessa Brysselissä jäsenmaiden johtajat sopivat muun muassa, että EU asettaa uusia pakotteita Valko-Venäjälle ja kieltää valkovenäläisiä lentoyhtiöitä käyttämästä EU:n ilmatilaa ja laskeutumasta EU-kentille.
Valko-Venäjä pakotti sunnuntaina Kreikasta Liettuaan matkalla olleen Ryanairin koneen laskeutumaan Minskiin ja samassa yhteydessä otettiin kiinni oppositioaktivisti ja toimittaja Raman Pratasevitsh sekä tämän naisystävä Sofija Sapega.
EU-maiden johtajat tuomitsivat yhdessä Valko-Venäjän toimet sekä vaativat Pratasevitshin ja Sapegan vapauttamista.
Johtajat kehottivat myös EU-maissa toimivia lentoyhtiöitä välttämään Valko-Venäjän ilmatilaa.
Lisäksi esitettiin pyyntö, että Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö tutkisi sunnuntain tapauksen pikaisesti.
"Määrätietoinen" tunnelma
Valko-Venäjän toiminta on täysin poikkeuksellista, tuomittavaa ja vakavaa, Marin summasi ensimmäisen kokouspäivän jälkeen.
Pääministeri kuvaili, että maanantai-illan keskusteluissa EU-johtajilla oli yhtenäinen näkemys siitä, miten Valko-Venäjän tapahtumiin tulisi vastata. Tunnelma kokouksessa oli hänen mukaansa määrätietoinen.
– Hyvin vahva, määrätietoinen vastaus on yhteisesti annettu tähän tilanteeseen, Marin kommentoi medialle aamuyöllä Suomen aikaa.
Pakotteisiin lisää puhtia
Uusia pakotteita asetettaessa EU-maat aikovat lisätä ensin jo olemassa oleville henkilöpakotelistoille nimiä. Samalla aloitetaan kohdennettujen talouspakotteiden valmistelu.
Marinin mukaan uusista pakotteista tulee nykyisiä pakotteita voimakkaampia, mutta asia vaatii vielä jatkovalmistelua.
– Emme ole keskustelleet niin yksityiskohtaisella tasolla, että olisimme näitä pakotteita sisällöllisesti sen tarkemmin määritelleet, Marin kertoi.
EU asettanut pakotteita jo aiemmin
Valko-Venäjää johtava Aljaksandr Lukashenka julistautui viime vuonna presidentinvaalien voittajaksi vilpillisesti, ja maan viranomaiset ovat tukahduttaneet väkivalloin kuukausia jatkuneita mielenosoituksia.
Tämän seurauksena EU on jo asettanut useita kertoja pakotteita Valko-Venäjälle. Pakotteet ovat sisältäneet varojen jäädytyksiä ja matkustuskieltoja. Niiden piirissä on myös Lukashenka.
Kansainvälisellä paineella ei kuitenkaan ole ollut tähän mennessä niin suurta vaikutusta, että Lukashenka olisi esimerkiksi suostunut vetäytymään vallasta.
Venäjä-keskustelua yleisellä tasolla
Huippukokouksessa EU-johtajat kävivät myös strategista keskustelua Venäjästä. EU:n ja Venäjän suhteet ovat olleet varsin huonot.
Marinin mukaan keskustelu pysyi pitkälti yleisellä tasolla.
– Yhteistä analyysia siitä, millä tavalla EU:n pitäisi Venäjään suhtautua ja mikä on EU:n yhteinen strategia suhteessa Venäjään, Marin kuvaili keskustelun sisältöä.
Kokouksessa EU-maiden johtajat pyysivät, että EU-komissio ja unionin ulkosuhdejohto laatisivat aiheesta raportin, jonka pohjalta unioni voisi viitoittaa eteenpäin suhdettaan Venäjään.
Johtajat tuomitsivat Venäjän laittomat ja provokatiiviset toimet niin EU:ta, jäsenmaita kuin muita kohtaan.
Suhteita hiertää muun muassa se, että Venäjä on luokitellut EU-maa Tshekin "epäystävälliseksi valtioksi".
Tshekin hallitus ilmoitti keväällä, että venäläisvakoojat olivat Tshekissä vuonna 2014 tapahtuneen ammusvaraston räjähdyksen takana. Ilmoituksen jälkeen Venäjä ja useat EU-maat karkottivat toistensa diplomaatteja.
Tuhti asialista
Kaksipäiväisen huippukokouksen asialista on ollut tuhti. Kansainvälisistä kysymyksistä illan aikana oli esillä EU:n suhde Britanniaan sekä Lähi-idän tilanne. Myös Välimeren alueen siirtolais- ja pakolaiskysymys nousi kokouksessa esiin, mutta siitä ei Marinin mukaan käyty laajaa keskustelua.
– Me kaikki näemme, että tilanne on vaikea Välimeren maissa ja pakolaisia on jälleen saapunut meriteitse Euroopan unionin maiden alueelle, Marin sanoi.
Tänään huippukokous jatkuu keskustelulla ilmasto- ja koronatoimista.