"Venäläiset ovat tehneet alisuoriutumisesta taidetta" – Pekka Toveri kertoo, mikä mahdollisti Ukrainan läpimurron

Ukrainan nopeasti edennyt vastahyökkäys Harkovan alueella tuntuu yllättäneen kaikki, ehkä jopa Ukrainan itsensäkin.

Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Ukraina on vapauttanut yli 6000 neliökilometriä maata venäläisiltä syyskuun aikana, maan itä- ja eteläosissa.

Puolustusvoimien pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri pitää Harkovan käännettä merkittävänä sodassa. Hänen mukaansa se on osoittanut, että Ukraina määrittää nyt sodankulun täysin.

– Ukraina on pitänyt aloitetta hallussaan tietyssä mielessä melkein toista kuukautta. Ukraina on nyt osoittanut olevansa täysin aloitteen tekijä, joka määrittää, missä taisteluja käydään, ja millä intensiteetillä. Venäjä on joutunut täysin reagoivaan moodiin, Toveri toteaa MTV Uutiset Liven haastattelussa.

Vastahyökkäyksen onnistumisella on suuri merkitys niin ukrainalaisille kuin lännelle.

– Se vahvistaa ainakin ukrainalaisten uskoa, että sota voidaan voittaa. Varmaan se vahvistaa myös länsimaalaisten uskoa, että Ukrainaa kannattaa tukea, koska he pystyvät näköjään käyttämään tukea näin tehokkaasti hyväkseen, Toveri arvioi.

Juttu jatkuu videon jälkeen. 

Harhautukseen tarvitaan uskottava tarina

Toveri myöntää myös itse yllättyneensä hyökkäyksen nopeudesta. Syytä tähän voi hakea Venäjän huonoudesta. Venäjällä ei näyttänyt olevan mahdollisuuksia tehdä todellista vastarintaa.

– Venäläiset ovat tehneet alisuoriutumisesta taidetta. Sotilasjohdon toiminta kentällä on niin kömpelöä ja huonoa, että Ukraina on yllättävänkin tehokkaasti saanut yliotteen haltuunsa.

Ukrainan erikoisjoukkojen mukaan kuukausien disinformaatio-operaatio mahdollisti Harkovan operaation onnistumisen. Ukraina kailotti julkisesti pitkin kesää, että se aikoo hyökätä Hersonissa Etelä-Ukrainassa.

Venäjä haukkasi syötin ja siirsi merkittävästi joukkojaan etelään.

Toveri sanoo, että harhautuksesta on vähintäänkin viitteitä. Hänen mukaansa harhautuksessa on tärkeää luoda uskottava tarina.

– Herson on äärimmäisen tärkeä ukrainalaisille. Se on alue, jossa on heille edullista hyökätä, kun se on helppo eristää Dnepr-joen takia. On uskottavaa, että sinne hyökätään.

– Sitten sanotaan, että sinne hyökätään ja varoitetaan kansalaisia hyökkäyksestä. Sinne on käytetty myös tulta parhaalla kyvyllä: HIMARS-raketinheittimiä on käytetty viikkokausia. Venäläiset uskoivat tämän, ja siirsivät sinne huomattavasti joukkoja.

Juttu jatkuu videon jälkeen. 

"Hyökkäyksen nopeus pieni yllätys Ukrainallekin"

Kaikesta huolimatta Toveri ei usko, että Ukraina tavoitteli Harkovassa näin merkittävää operaatiota. Siitä kielivät muun muassa Ukrainan käytettävissä olleet joukot.

– Sinne oli koottu 4–5 prikaatin voimaryhmä. Ei mitään uusia joukkoja, vaan joukkoja, jotka oli saatu irti taistelusta – vähän täydennyttynä.

– Hyökkäyksen nopeus oli varmaan pieni yllätys Ukrainallekin, Toveri sanoo.

HIMARS mahdollistajana

Laajemmassa kuvassa tilanteen taustalla on lännen aseapu. Toverin mukaan käänteentekevää ja Ukrainan hyökkäyksenkin mahdollistaja on ollut Ukrainalle lahjoitetut keskipitkän kantaman HIMARS-raketinheittimet.

– Ukraina pystyy käyttämään syvää ja tarkkaa tulta, jolla he pystyvät viemään Venäjän tuliylivoiman.

Venäjän Donbassiin tekemä suurhyökkäys huhti-heinäkuussa perustuikin juuri tuliylivoimaan. Toverin mukaan Venäjä eteni 200–250 metriä päivässä ja pystyi miehittämään Luhanskin alueen tykistön luoman tuliylivoiman avulla.

– HIMARS-raketinheittimillä Ukraina pystyi viemään heiltä edellytykset käyttää tätä tulta. Puntit tasoittuivat. Ukraina pystyi vaikuttamaan venäläisten huoltoon ja komentorakenteeseen.

– Tämä katkaisi Venäjän hyökkäyksen selkärangan, ja mahdollisti taistelukentän muokkaamisen siihen kuntoon, että Ukrainalla on mahdollisuus hyökätä.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Myös Herson tavoitteena

Yhdysvaltalainen ajatushautomo ISW raportoi tuoreimmassa raportissaan, että myös Hersonin alueella on merkkejä Ukrainan merkittävästä etenemisestä, vaikka Ukraina on sanonut operaation olleen harhautus.

Myös sotahistorioitsija Emil Kastelhelmi on todennut, että Ukraina on todistetusti yrittänyt edetä myös etelässä. Myös Pekka Toveri uskoo, ettei Ukraina ole heittänyt hanskojaan tiskiin Hersonin suunnalla.

– Uskon edelleenkin, että Herson on painopistesuunta. He haluavat ottaa Hersonin alueen haltuun, ja vapauttaa Hersonin kaupungin.

Toveri huomauttaa myös, että Venäjä joutuu nyt siirtämään joukkojaan Harkovan alueelle vastatakseen Ukrainan hyökkäykseen. Samoilla linjoilla oli myös sunnuntaina Kymmenen uutisissa vieraillut Puolustusvoimain entinen komentaja Jarmo Lindberg.

– Venäjällä on nyt suuri kiire viedä nopeasti joukkoja Harkovaan tulppaamaan Ukrainan hyökkäystä. Voi olla, että Hersoninkin alueella alkaa olla tyhjää. Jos tämäkin onnistuisi Ukrainalla, sehän olisi aika onnistunutta shakinpeluuta, Lindberg kommentoi.

"Moni venäläissotilas pohtii, minkä ihmeen takia olen täällä"

Venäjälle Harkovan tapahtumat ovat olleet nöyryyttäviä. Kentältä on raportoitu hallitsematonta vetäytymistä: aseet ja panssarivaunut on jätetty taakse.

Pakoon on lähdetty jopa polkupyörällä. Taustalla on niin Ukrainan ylivoima alueella kuin venäläissotilaiden huono moraali.

– Venäjä ei ole kierrättänyt joukkojaan. Jos joukko on kolme kuukautta koko ajan taistelukosketuksessa, sen henkinen selkäranka alkaa murtumaan. Jatkuva kuolemanpelko, väsymys ja tappiot syövät joukkoja.

– Oletettiin, että moraali on heikko. Nyt sitten näytti siltä, että monella alueella monen joukon selkäranka katkesi, kun ukrainalaiset pääsivät nopeisiin murtoihin.

Toveri myös huomauttaa, että tilanne on venäläisillä täysin erilainen kuin ukrainalaisilla, jotka taistelevat vapautensa puolesta, ja puolustavat läheisiään sekä kotejaan.

– Tällä hetkellä aika moni venäläissotilas pohtii, minkä ihmeen takia olen täällä.

Toveri uskoo, että Ukraina etenee jatkossa vielä. Se kuitenkin käy jatkuvasti vaikeammaksi, sillä Ukrainan huoltoreitit pitenevät, kun taas Venäjän lyhenevät.

Lisäksi Venäjä saanee kasattua rivejään kuntoon.

Lue myös:

    Uusimmat